Tampereen kaupunki on muuttunut melko lyhyessä ajassa valtavasti. Yksi keskeisin muutoksen tekijä eli raitiovaunu ajaa haastattelupaikaksi valitun kahvilan ohi, kun vasemmistoliiton pormestariehdokas Mikko Aaltonen puhuu. Aaltonen nostaa 2010-luvun puolivälissä päätetyn raitiovaunuhankkeen yhdeksi vasemmiston isoimmaksi onnistumiseksi.
– Ratikka on myös meidän onnistuminen, toki siinä on ollut laajaa kannatusta mutta myös vastustusta. Me olemme kannattaneet sitä alusta lähtien. Olemme tosi tyytyväisiä, että se on nyt täällä. Se muuttaa koko kaupunkia kaupunkimaisemmaksi ja parantaa joukkoliikenteen käytettävyyttä, Aaltonen sanoo KU:lle.
Tampere on tätä nykyä imagoltaan Suomen kärkeä. Sitä se on myös muuttoliikkeen osalta – kaupunki kasvaa vuosittain tuhansilla ihmisillä. Aaltonen on tyytyväinen siihen, miten vasemmisto on ollut mukana vaikuttamassa sosiaalisten kysymysten hallintaan.
– Yksi näistä on kohtuuhintainen asuminen tai asunnottomuus. Tampereella tilanne on ollut pitkään tosi hyvä, mutta nyt Orpon ja Purran hallituksen leikkausten seurauksena häätöjen ja asunnottomien määrä on kääntynyt nousuun. Se on todella huolestuttavaa.
Nyt kuntavaaleissa vasemmistoliitto haluaa Tampereella keskittyä puhumaan ihmisten arkipäivästä ja hyvinvoinnista, Aaltonen sanoo. Selvää on, että sen alle mahtuu iso skaala asioita.
– Miten kaupungissa pystytään elämään hyvää arkea ja elämää? Se liittyy moniin asioihin, kuten kouluihin tai päiväkoteihin, julkiseen liikenteeseen, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin.
Hyvään arkeen kuuluu kohtuuhintainen asuminen. Rakentaminen on lamassa kaikkialla Suomessa, minkä lisäksi oikeistohallituksen toimet ovat lisänneet kaupunkien tuskaa. Kovan väestökasvun vuoksi uhkana on, että pian Tampereella on pula kohtuuhintaisista asunnoista.
Aaltonen huomauttaa, että uusimmassa kaupunkien ja valtion välisessä mal-sopimuksessa (maankäyttö, asuminen, liikenne) ei ole valtion tukea sosiaaliseen tai kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
– Kaikki on kaupungin itsensä vastuulla. Kaupungin pitää pitää huoli, ettei hintataso Tampereella karkaa. Jos tilanne menetetään, se kulminoituu monessa muussa asiassa nopeasti.
Isot investoinnit
Tuhansien asukkaiden vuosittainen kasvu on tarkoittanut, että Tampereella on pitänyt tehdä investointeja infrastruktuuriin. On tarvittu muun muassa uusia kouluja ja päiväkoteja.
– Se on näkynyt siinä, että kaupunki on velkaantunut aiempaa kovempaa vauhtia. Sillä on saatu palveluita kaupunkilaisten käyttöön. Välillä velasta puhutaan sillä tavalla, että velkaraha katoaisi johonkin. Eihän se katoa, vaan se jää tänne meidän käyttöön fyysisenä ympäristönä.
– Velkaa on hyväksyttävä ottaa, mutta on se samalla haaste kaupungin taloudelle, Aaltonen tiivistää.
Aaltosen mukaan Tampereella on aika laaja poliittinen yksimielisyys, että kaupungin taloutta pitää tasapainottaa. Tämän ymmärtää myös vasemmistoliitto. Keinoista voi sitten olla erimielisyyttä.
– Kukaan ei ole perussuomalaisia lukuun ottamatta esittänyt suuria leikkauksia. Iso kysymys suhteessa kokoomukseen on verotus. Tampereella on noin 60 miljoonan euron vuosittainen budjettivaje.
– Se pystyttäisiin kuromaan umpeen korottamalla veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Voidaanko näin tehdä, omasta mielestäni se ei ole mahdotonta.
Investointeja Tampereen nimittäin pitää tehdä jatkossakin. Vaikka kaupungin eriytyminen ei Tampereella ole yhtä suuri ongelma kuin Turussa tai Helsingissä, on siellä isompien kehittämissuunnitelmien alla olevia alueita.
– Lähiöiden kehittäminen vaatii investointeja. Jos taloustilanne menee kauhean heikoksi tai valtaan pääsevät velkapopulistit, silloin investointeja ei tehdä.
– Silloin uhkana on, että lähiöt taantuvat. Meillä on muutamia 1960- ja 1970-luvulla rakennettuja lähiöitä, joissa ei sen jälkeen ole paljon tapahtunut. Niissä ei ole kauheasti palveluita.
”Lähiöiden kehittäminen vaatii investointeja.”
Yhteistyö toimii
Aaltosen mukaan puolueiden välinen yhteistyö toimii Tampereella.
– Tampereella aina jaksetaan kehua yhdessä tekemisen henkeä. Siihen on perusteensa, ainoan poikkeuksen henkeen muodostavat perussuomalaiset. Me pystymme tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. Olemme ihan hyvissä väleissä kokoomuksen, demarien ja vihreiden kanssa.
– Iso kuva kaupungin kehittämisestä on varmaankin aika samanlainen. Me nostamme asioita, joita muut eivät niin huomioi.
Yksi tällainen asia on kulttuuri, jonka merkitystä Tampereelle Aaltonen korostaa.
– Vasemmistossa olemme nostaneet vapaan kulttuurin kenttää. Tampereen pitää pitää huolta kulttuurin isoista instituutioista, mutta omaehtoisen toiminnan kenttää ei saa unohtaa. Sieltä uusi juttu nousee.
Vapaan kulttuurin puolesta saa Aaltosen mukaan olla vääntämässä jatkuvasti.
Pitkä kokemus
Aaltonen on läpeensä tamperelainen. Kaupunginvaltuustossa hän on istunut vuodesta 2009. Apulaispormestarina hän oli vuosina 2013–2017. Poliitikkovuosiensa aikana Tampere on kasvanut valtavasti, keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran.
– Tampere on myös vahvistunut opiskelijakaupunkina. Ehkä mentaalinen muutos teollisuuskaupungista on jatkunut. Nyt olemme selkeämmin teknologian, osaamisen ja koulutuksen kaupunki, eikä välttämättä enää niin selkeä teollisuuskaupunki, hän kuvaa muutosta.
Millainen olisi sitten Mikko Aaltosen unelmien Tampere?
– Se olisi aika rento ja välitön. Se olisi myös sellainen, jossa kaikilla olisi hyvä olla ja elää omaa arkeaan sekä suunnitella tulevaisuuttaan. Se olisi vastaanottavainen paikka, ehkä aiempaa kansainvälisempi.
lehti 