Rakennusliiton hallitus vaatii ryhtiliikettä ja lisää resursseja ennen muuta ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen.
– Päästetään osaavat ammatilliset opettajat aidosti opettamaan, liiton hallitus esittää tänään perjantaina antamassaan julkilausumassa.
Liitto toteaa, että ammattikoulureformin usein toistettu tavoite oli siirtää osaamisen hankkimista oppilaitoksesta työpaikalle.
”Jos luku- ja kirjoitustaito on vajavainen, ei väylää uralla eteenpäin ole.”
– Tavoite on hyvä ja myös yritykset tervehtivät tätä ilolla, se toteaa.
Tavoite vesittyi
Tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Liitto arvioi tosielämän vesittäneen käytännönläheisestä oppimisesta.
– Yritykset eivät tarjoa rakennusalan opiskelijoille läheskään riittävästi harjoittelupaikkoja ja samalla valittavat, että osaamisen taso osalla nuoria on heikentynyt. Ilman harjoittelua, palkatonta ja palkallista, ei ammattitaito voi kehittyä, Rakennusliitto muistuttaa.
Sen mielestä olisi etenkin julkisissa rakennushankkeissa syytä velvoittaa urakoitsijat tarjoamaan nuorille ja aikuisopiskelijoille harjoittelupaikkoja koko työmaan ajan.
– Työn tilaaja saa asettaa vaatimuksia urakoitsijoille. Tämän asian edistämisessä kuntien ja hyvinvointialueiden juuri valituilla uusilla poliittisilla päättäjillä on näytön paikka.
Joka kolmas keskeyttää
Rakennusliitto muistuttaa siitä, että toisen asteen ammatillinen koulutus on ollut vuosikymmeniä jatkuneen myllerryksen kohteena.
– Ratkaisevaa vahinkoa koulutukselle tuotti Sipilän hallituksen ammattikoulureformi vuonna 2018 satojen miljoonien eurojen leikkauksineen, liitto toteaa ja lainaa väitöskirjatutkija Penni Pietilää: koulutuksesta poistettiin kaikki, mistä ei ole hyötyä työelämässä.
Käytännössä leikattiin yleissivistävien aineiden, kuten äidinkielen ja matematiikan, opetusta. Samalla oppimistavoitteita laskettiin niin, että opettajat sanovat, että opiskelijoilta ei saa edes vaatia mitään.
– Vaatimustason lasku ei koske vain yleissivistäviä aineita, vaan myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle,liitto arvioi.
Opiskelijoiden, usein 16-vuotiaiden nuorten, itseohjautuvuutta lisättiin, lukujärjestykset poistettiin ja etäopetusta lisättiin. Käytännön työtä opettavaa työpajaopetusta vähennettiin.
– Lopputuloksena on keskeyttäjien määrän voimakas kasvu. Monissa oppilaitoksissa useampi kuin joka kolmas rakennusalan opiskelija jättää opintonsa kesken, Rakennusliitto toteaa.
– Toisaalta yrityksistä kantautuvan palautteen mukaan yhä useampi nuori valmistuu ammattiin, vaikka todellista kykyä työelämään ei ole. Todellisia häviäjiä tässä kehityksessä ovat nuoret, jotka ovat tilanteeseen syyttömiä.
Tuloksena sivistymätön duunari?
– Kenen etu on sivistymätön duunari?, Rakennusliitto kysyy.
Se huomauttaa koulutusjärjestelmää vuosikymmenien ajan muokatun suuntaan, joka mahdollisti opintopolkuja peruskoulusta toisen asteen opintojen kautta yliopistoon saakka.
– Yleissivistyvän opetuksen romahduttaminen on johtanut täysin toiseen suuntaan. Jatkuvasti kasvavat työelämän vaatimukset edellyttävät yhä useammin myös fyysisen työn tekijöiltä osaamista esimerkiksi äidinkielessä. Jos jopa luku- ja kirjoitustaito on vajavainen, ei väylää uralla eteenpäin ole.
uutiskirje 
