Pakistanissa journalismi on vaarallinen ammatti. Vaarat vain kasvavat, jos satut olemaan nainen, nuori ja freelancer, kertoo 30-vuotias Saba Chaudhry.
– Täytyy olla varovainen asioissa, joista kirjoittaa ja tietoinen siitä, ketkä saattavat lukea juttujasi. Sinusta voi tulla pahantahtoisen kampanjan kohde ja sinua vastaan hyökätään epäsuorasti kiinnittämällä huomiota tapaasi pukeutua tai ihmisiin, joiden kanssa olet tekemisissä. Joskus itsesensuurista tulee suojakilpi, pakistanilaisesta kylästä lähtöisin oleva Chaudhry pohdiskeli kansalaisjärjestöjen kansainvälisen yhteistyöjärjestö Civicuksen Bangkokissa marraskuun alussa yhdessä Aasian demokratiaverkoston kanssa järjestämän kansainvälisen kansalaisjärjestöviikon keskustelutapahtumassa Disinformaatio, propaganda ja populistinen retoriikka: Media hyökkäyksen kohteena.
Saba Chaudhry ei ole tukalassa tilanteessaan yksin. Paneelikeskustelun muilla osallistujilla, taiwanilaisella Brian Hioella, filippiiniläisellä Krixia Subingsubingilla ja vietnamilaisella Trinh Huu Longilla oli samanlaisia kokemuksia.
Chaudhry sanoo, että sukupuolesta, vähemmistöistä, uskonnollisista asioista tai ihmisten katoamisista kirjoittaminen johtaa helposti toimittajan leimaamiseen valtion vastaiseksi. Keinoälyn vauhdittaman disinformaation levitessä hallitsemattomasti journalismista on tullut sekä entistä vaikeampaa että vaarallisempaa.
Nokkeluus aseena
Brian Hioe ei usko olevansa sen suuremmassa vaarassa kuin edeltävätkään toimittajasukupolvet. Sen sijaan hän uskoo, että valheet ja vääristelyt ovat muodostuneet erottamattomaksi osaksi nykyaikaista journalismia. Hän haluaa taistella niitä vastaan nokkeluudella.
– Käytän huumoria ja tarinankerrontaa lukijoiden houkutteluun, samalla tavalla kuin sensaatiojournalismi, mutta minun koukkunani on totuus. Julkaisuni Uusi kukinto toimii täysin vapaaehtoispohjalla eikä rahan puute ole koskaan ollut este. Ehkä se on pikemminkin selitys sille, että Uusi kukinto on vastoin kaikkea todennäköisyyttä selvinnyt hengissä jo lähes kaksitoista vuotta, Hioe selitti.
Hioen ilottelevan luova vastarinta asettui jyrkkään kontrastiin muiden keskustelijoiden kokemusten kanssa. He ovat nähneet disinformaation kehittyvän poliittiseksi työkaluksi, jolla kontrolloidaan asioista vallitsevia käsityksiä ja uhkaillaan mediaa.
Duterten pitkä varjo
Krixia Subingsubing muisteli, miten Rodrigo Duterten nousu Filippiinien presidentiksi vuonna 2016 merkitsi hyytävää disinformaation ja demokratian taantumisen kautta. Duterte palkkasi PR-firmoja kaunistelemaan armotonta sotaansa huumeita vastaan.
– Duterte loi demokratian vastaisen pelikirjan, ja sen lisäksi käytti väkivaltaista retoriikkaa mediaa vastaan. Hän leimasi median valtion vihollisiksi, usutti kyberjoukot harjoittamaan online-häirintää ja pyrki systemaattisesti vaientamaan median, Subingsubing sanoi.
Duterte ei enää ole vallassa ja hänet on haastettu Kansainväliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan syytteisiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Subingsubingin mukaan Duterten disinformaation levittämisen perintö varjostaa Filippiinejä edelleen.
Ongelmallisia sidoksia
Taiwanissa ongelmana ovat valtamedian sidokset poliittisiin puolueisiin tai liike-elämään.
– Kun syviä liikesuhteita Kiinaan luoneet liikemiehet ostavat medioita niiden on selviytyäkseen luovuttava toimituksellisesta riippumattomuudestaan ja omaksuttava Kiina-myönteisiä näkemyksiä. Journalismin ja propagandan välinen raja hämärtyy, Hioe sanoi.
Taiwanilla oli oma nuorisokapinansa vuonna 2014, Auringonkukkaliike, jonka aikana syntyi tarve uudelle, entistä vahvempia journalistisia standardeja noudattavalle ja syvälliselle medialle.
– Ilman kunnon rahoitusta on kuitenkin vaikea pysyä voitollisena. Uusi kukinto on keksinyt avata kahvilan nimeltä Aamunkoitto, jolla kerätään varoja, Hioe kertoi.
”Riippumattomuus on sielumme”
Taiwanin suhteellisen avoimessa mediaympäristössä Hioe on pystynyt harjoittamaan riippumatonta journalismia, mutta vietnamilaisen Longin on pitänyt lähteä maastaan voidakseen jatkaa vapaata toimittajantyötä.
Long pyörittää kahta julkaisuaan maanpaossa.
– Raskaan sensuurin ja riippumattoman median vainon vuoksi päätin pyörittää organisaatiotani Vietnamin ulkopuolella. Aloitin Filippiineillä, sitten siirryin Thaimaahan ja nykyään työskentelen Taiwanissa. Vietnamin hallitus hyökkää meitä vastaan ja yksi organisaation perustajista on vankilassa, Long selitti.
– Lukijoiden luottamus ansaitaan rehellisyydellä ja avoimuudella, se on paras strategia. Emme anna kenenkään vaikuttaa toimituksellisiin ratkaisuihimme, emme edes rahoittajien tai perheenjäsenten. Olemme tehneet hyvin selväksi kaikille, että toimituksellinen riippumattomuus on sielumme. Siitä syystä olemme luultavasti jossain vaiheessa loukanneet kaikkia, lähimpiä tukijoitammekin, mutta meillä ei ole aikomustakaan perääntyä, Long vakuutti.








