Eduskunnassa päätetään tiistaina iltapäivällä toimeentulotuen leikkausta koskevan lain sisällöstä ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä tehdään niin sanotun kokonaisuudistuksen nimissä, mutta hallituksen esitykseen ja valiokunnan mietintöön sisältyy useita heikennyksiä.
Niitä ovat muun muassa perustoimeentulotuen perusosan tason yleinen alentaminen, sanktioluonteisten leikkausten merkittävä kiristäminen sekä 150 euron suojaosan poisto 18 vuotta täyttäneiltä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela varoittaa toimeentulotukileikkausten rapauttavan pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja kiihdyttävän eriarvoistumiskehitystä Suomessa.
– Toimeentulotuen leikkaus iskee kaikkein köyhimpiin suomalaisiin täysin siitä riippumatta, onko heillä terveyttä, työkykyä tai minkäänlaista mahdollisuutta parantaa omaa toimeentuloaan. Tällaista on jälki kun julistetaan, ettei empatia kuulu politiikkaan, Koskela sanoo.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on pyytänyt kansalaisilta kokemuksia sosiaaliturvaleikkauksista ja arvioita uusien toimeentulotukileikkauksien vaikutuksista omaan tai läheisten arkeen. Vastauksia on tullut lähes 1 300 kappaletta.
– Nämä viestit tuovat hyvin konkreettisesti esiin sen, mistä olemme nyt päättämässä ja minkälaisia käytännön vaikutuksia leikkauksilla on kansalaisten elämään. Koska näiden ihmisten ääni harvoin kuuluu mediassa, saatika tässä salissa, aiomme tänään lukea saamiamme viestejä, Koskela kertoo tarkoittaen eduskunnan täysistuntoa.
Toimeentulotuen leikkausta käsitellään päivän toisessa istunnossa, jonka alkaa kello 15. Verkkolähetystä voi seurata täällä.
Työkyvyttömienkin ilmoittauduttava työttömiksi
Esityksessä ehdotetaan, että toimeentulotuen hakijalle säädettäisiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia. Toimeentulotuen hakijan velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi vahvistettaisiin ja tilanteita, joissa ilmoittautumisvelvollisuutta ei olisi, vähennettäisiin.
Mikäli perustoimeentulotuen hakija ei ilmoittautuisi työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi tai hakisi ensisijaisia etuuksia, hänen perusosaansa voitaisiin alentaa 50 prosentilla.
SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden vastalauseessa todetaan, että jatkossa velvoite työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen koskisi myös niitä hakijoita, jotka eivät lääkärin arvion perusteella pysty tekemään töitä, mutta jotka eivät saa sairauspäivärahaa tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.
Mikäli tällainen toimeentulotuen hakija ei jatkossa ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi ja hae siten itselleen ensisijaisesti kuuluvaa perusturvaetuutta, kuten työttömyysturvaetuuksia, leikattaisiin toimeentulotuen perusosaa 50 prosentilla.
”Esitys on siis erityisen kohtuuton sellaisten tosiasiallisten työkyvyttömien ihmisten kannalta, kenellä ei kuitenkaan ole oikeutta työkyvyttömyysetuuksiin”, vastalauseessa todetaan.
Itsetarkoituksellista kurittamista
Vasemmistoliiton Koskelan mukaan sosiaaliturvabyrokratian paisuttaminen ja toimeentulotuen suojaosan poistaminen eivät kannusta ketään työllistymään vaan päinvastoin.
– Tämän uudistuksen tarkoitus on kuulemma “kannustaa”, mutta sitä se ei tietenkään tee. Se ainoastaan lannistaa ja köyhdyttää. Kelan sosiaaliturvabyrokratia paisuu jopa 10 miljoonalla eurolla, kun toista sataa uutta työntekijää tarvitaan pienituloisten suomalaisten vahtimiseen ja sanktiointiin.
Facebookissa Koskela kirjoitti aiemmin tänään, että ”minusta ei ole liioiteltua sanoa, että Orpon hallituksen sosiaaliturvapolitiikasta on tullut itsetarkoituksellisia kurittamista, jossa köyhiä rangaistaan köyhyydestä ja työkyvyttömiä sanktioidaan työkyvyttömyydestä”.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra käänsi tämänkin asian maahanmuuttoon kolumnissaan maanantaina.
Koskelan mukaan perussuomalaiset ovat yrittäneet kääntää keskustelun toimeentulotuesta maahanmuuttoon, ”jotta ihmiset eivät puhuisi siitä, että persut leikkaavat jälleen kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta (ja ukrainalaisilta sotapakolaisilta)”.
uutiskirje 