Kuumana iltapäivänä Dar es Salaamin vilkkaan markkinapaikan, Kariakoon, ilmassa kieppuu sekoitus dieselin katkua, puuhiilen savua ja kävelyn nostattamaa pölyä. Kauppiaat peittävät kasvojensa alaosan nenäliinalla estääkseen savun ja pölyn pääsyn kurkkuun ja keuhkoihin.
– Täällä on aivan liian paljon autoja. Myrkyllinen savu tekee hengittämisestä vaikeaa, Abdul Hassan sanoo. Hän on myynyt vihanneksia Kariakoon torilla 19 vuotta.
Dar es Salaamin teknologiainstituutin ja Tukholman ympäristöinstituutin yhteinen, hiljakkoin aikakauskirja Clean Air Journalissa julkaistu tutkimus vahvistaa kaupunkilaisten kokemuksen: hengitysilma on myrkyllistä. Haitallisten pienhiukkasten määrä ylittää pahimmillaan kahdeksankertaisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n suositteleman ylärajan.
– Ilmansaasteista ei pääse eroon – ne haistaa nenällään ja tuntee keuhkoissaan. Lapseni yskivät läpi yön, kun palavien roskakasojen savu ajelehtii sisälle kotiimme, Neema John kertoo. Hän kokkaa katuruokaa lähellä Kariakoon toria.
Jatkuva altistus ilmansaasteille
Tutkimus osoittaa, että kaatopaikkojen, vilkkaiden katujen ja teollisuusalueiden lähellä elävien ihmisten riskit ovat suurimmat. Hiukkaspitoisuudet ovat jatkuvasti vaarallisella tasolla. Jatkuva altistus johtaa helposti astmaan, kroonisiin keuhkosairauksiin, sydänkohtauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Tansaniassa hengitysteiden tulehdukset ovat johtavia sairaalakäyntien ja lapsikuolleisuuden syitä.
Liikenne ja teollisuus ovat suurimpia hiukkasten päästäjiä. Ilmansaastetasot kohoavat selvästi ruuhka-aikoina ja vastaavasti laskevat viikonloppuisin ja loma-aikoina.
Liikenne ja teollisuus eivät kuitenkaan ole yksin syyllisiä. Dar es Salaamin asukkaat kuluttavat lähes puolet kaikesta Tansaniassa poltetusta puuhiilestä. Tansanian sähköstä vain 34 prosenttia tuotetaan vesivoimalla, ja useimmat perheet turvautuvat ruuanlaitossaan puuhiileen ja polttopuihin.
– Puuhiili on halpaa ja helposti saatavilla, mutta savu täyttää kodit myrkyllisillä hiukkasilla. Tiedämme sen vaarallisuuden, mutta ei ole halvempaa vaihtoehtoa, sanoo Fatma Suleiman tiheään asutusta Mbagalan esikaupungista.
Musta nenäliina
Ilmanlaatuvaroituksiin uskotaan Kongo Streetillä, Kariakoon valtaväylällä. Kongonkatua vaeltaa tuhatmäärin ihmisiä puisten myyntikojujen lomassa, ja kauppiaiden huudot kilpailevat moottoripyörien ja kolisevien rattaiden melun kanssa.
– Kadulla hengitän savua, pölyä ja löyhkää roskakasoista. Tuntuu, ettei roskia kerätä koskaan. Kun niistän nenääni, nenäliina mustuu pölystä ja savusta, kolmen lapsen äiti Mwanaidi Salum valittaa.
Suurimmassa hengitystie-, sydän- ja verisuonitautien vaarassa ovat lapset, katukauppiaat ja vanhukset. Tukholman ympäristöinstituutin tutkija Jacqueline Senyagwa huomauttaa, että ilmansaasteista on muodostunut pahimpia ei-tarttuvien tautien aiheuttajia maailmassa.
– WHO:n mukaan ilmansaasteet ovat toiseksi yleisin ei-tarttuvien tautien syy. Tämän tosiasian pitäisi soittaa hätäkelloja Tansaniassa, Senyagwa sanoo.
Toiminta viivästyy
Haittojen ilmeisyydestä huolimatta Tansaniassa ei tarkkailla ilmanlaatua.
– Siihen on useita syitä. Kansalaisilla, mutta myös poliitikoilla ja viranomaisilla, on vain rajoitetusti tietoa ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Kiinteä jäte on näkyvää, ja ihmiset osaavat vaatia sen korjaamista pois. Ilmansaasteet ovat näkymättömiä, ja niiden vaikutusten ilmenemiseen menee vuosia, joten toiminta usein viivästyy, Senyagwa selittää.
– Lisäksi Tansaniassa on vain muutamia ilmanlaadun asiantuntijoita ja suurin osa havaintolaitteistoista täytyy tuoda ulkomailta. Dar es Salaamin teknologiainstituutin kaltaiset laitokset ovat vasta äskettäin alkaneet valmistaa laitteistoja. Lisäksi viranomaisten vastuut ovat sekavia ja säännösten noudattamisen valvonta on ollut minimaalista.
Ratkaisuja löytyy
Dar es Salaamin ilmanlaatukriisi ei ole ainutlaatuinen. Ilmanlaatumittauksissa saadaan samanlaisia tuloksia myös Ugandan Kampalassa, Kenian Nairobissa ja Etiopian Addis Abebassa.
– Näissä kaupungeissa ollaan kuitenkin hieman pitemmällä ongelmanratkaisussa kuin Dar es Salaamissa. Kampalan yliopisto on alkanut valmistaa omia ilmanlaatusensoreitaan ja kaupunki on laatinut toimintasuunnitelman ilmanlaadun kohentamiseksi. Nairobissa on vuodesta 2022 ollut voimassa ilmanlaatulaki ja paikallisviranomaiset ovat myös levittäneet edullisia ilmanlaatusensoreita ympäri kaupunkia. Addis Abebassa ollaan kiristämässä kulkuneuvojen päästöstandardeja, Senyagwa kertoo.
– Nämä esimerkit kertovat, että ratkaisuja löytyy. Tansanian pitää vain ensin tunnistaa ilmansaasteet merkittäväksi uhaksi kansanterveydelle ja sitten toimia ongelman vaatimalla päättäväisyydellä.
Kariakoon asukkaille ratkaisu olisi kiireellinen ja henkilökohtaisesti merkittävä.
– Emme voi jatkaa lasten kasvattamista ympäristössä, jossa joka henkäys on vaarallinen, Hassan sanoo.
lehti 