Euroopan parlamentti kokoontui kuluneella viikolla täysistuntoon Ranskan Strasbourgissa. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas) kertoo KU:lle, että viikon merkittävin havainto oli ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan julkisen puheen selvä kiristyminen jopa keskustaoikeiston riveissä.
– Trumpin ja Yhdysvaltain myötäily on hiipunut – pois lukien ECR:n ja PfE:n kovimmat konservatiivit – ja moni EPP:läinenkin puhuu nyt huomattavasti kriittisemmin, Kyllönen kuvaa.
Kyllösen mielestä suunta on myönteinen: äänenpainot heijastavat ymmärrystä siitä, että Naton tulevaisuus, EU:n strateginen autonomia ja Ukrainan rauhanprosessi eivät kestä arvaamattomuutta Washingtonissa.
Merja Kyllönen nostaa viikon mieleenpainuvimmaksi puheenaiheeksi keskustelun USA:n iskusta Venezuelaan, joka tapahtui tammikuun ensimmäisinä päivinä. Kyllönen kertoo, että parlamentissa puolustettiin laajalla rintamalla sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä ja tuomittiin väkivallan käyttö ja toisen valtion suvereniteettiin puuttuminen.
– Yllätyin myönteisesti tuen leveydestä. Oikeistosta odotti vielä vahvempaa tukea Trumpille, mutta vastuullinen linja voitti. Tämä oli puhtaasti positiivinen yllätys, Kyllönen sanoo.
Osa maailmasta jää Kyllösen mielestä kuitenkin uutispimentoon. Hän toivoo suomalaiselta medialta enemmän tilaa Afrikan konflikteille ja ihmisoikeusloukkauksille, erityisesti Sudanissa käynnissä olevalle kansanmurhalle ja sodalle Kongon demokraattisessa tasavallassa – sekä laajemmalle keskustelulle Venäjän ja Kiinan vaikutusoperaatioista mantereella.
Mercosurissa kyse on periatteista
Täysistuntoviikon suurin EU-uutinen oli Etelä-Amerikan Mercosur-maiden ja Euroopan unionin välisen kauppasopimuksen lähettäminen EU-tuomioistuimen oikeudelliseen arviointiin. Päätös lähettämisestä hyväksyttiin torstaina parlamentissa niukalla äänierolla.
Merja Kyllönen äänesti oikeudellisen arvioinnin puolesta, kuten tekivät kaksi muuta suomalaista vasemmistomeppiä Li Andersson ja Jussi Saramo. Kyllösen mukaan Mercosur-sopimuksen oikeudellisessa arvioinnissa kyse ei ole protektionismista vaan periaatteista.
– Jos eurooppalaiset viljelijät noudattavat tiukkaa antibioottien ja kasvinsuojeluaineiden sääntelyä, sopimus ei saa avata takaovea sellaisille tuotteille, jotka eivät täytä samoja vaatimuksia. Se on oikeusturvakysymys – ja suoraan yhteydessä kansanterveyteen, antibioottiresistenssiin ja ympäristönsuojeluun, Kyllönen sanoo.
Hän muistuttaa myös metsäkadon torjunnan tärkeydestä, GMO-valvonnasta ja valtion oikeuksista suhteessa investoijiin.
Erityisesti maanviljelijät ovat Euroopassa vastustaneet Mercosur-sopimusta ja varoittaneet sen terveysvaikutuksista sekä vaikutuksia EU:n huoltovarmuuteen ruuantuotannossa. Kyllösen mukaan eurooppalaisten viljelijöiden kiukku ei ole tuulesta temmattu.
–Kilpailu pitää käydä samoilla säännöillä, hän painottaa.
Kyllösen mukaan parlamentin enemmistö kyllä hyväksyy Mercosur-sopimuksen perusajatuksen, mutta oikeusperustan ja reunaehtojen on oltava aukottomia ennen sopimuksen toimeenpanoa.
Trump Davosissa: Tajunnanvirtaa ilman päätä tai häntää
Kuluneella viikolla Maailman talousfoorumi WEF järjesti myös vuosittaisen huippukokouksensa Sveitsin Davosissa. Kokouksessa kuultu USA:n presidentti Donald Trumpin esiintyminen ei Kyllöstä juuri vakuuttanut.
– Sehän oli tajunnanvirtaa ilman päätä tai häntää, Kyllönen toteaa ja varoittaa luottamasta maailmanpolitiikassa johtajaan, joka väheksyy oikeusvaltioperiaatetta, ihailee vahvemman valtaa ja ohittaa oman kongressinsa.
Trump uhosi Davosissa haluavansa Grönlannin haltuunsa Tanskalta, ja uhkaili häntä vastustavia Euroopan maita lisätulleilla. Sittemmin Trump perääntyi tulliuhkauksistaan.
Mitä Eurooppa sitten voi tehdä Trumpin uhkailujen ja poukkoilevan politiikan edessä?
– Raha on ainoa kieli, jota amerikkalaiset ymmärtävät. Rahapolitiikka ja kauppapolitiikka ovat Yhdysvalloille ainoat keinot, jotka purevat. EU:n on asetettava selkeät rajat ja oltava valmis vastatoimiin tulleissa ja investoinneissa, Kyllönen ehdottaa.
Samalla hän painottaa kumppanuuksien monipuolistamista: syvempää yhteistyötä EU:hun kuulumattomien Pohjoismaiden, Britannian ja Kanadan kanssa sekä strategisia suhteita Japaniin, Australiaan ja Etelä-Koreaan – ja kylmänviileää realismia Kiinan suuntaan.
Lopuksi Kyllönen tarjoaa ripauksen optimismia.
– Sen voin kertoa, että pohjoinen ulottuvuus ja arktinen ääni kuuluu EU:ssa nyt vahvemmin myös liikennepolitiikassa – Suomen myötävaikutuksella, Kyllönen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen edunvalvonta toimii tällä hetkellä hyvin ulko-, turvallisuus- ja liikennesektoreilla.
– Suunta on oikea, ja hyvä niin.







