Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK hakee oikaisua ulkoministeriön rahoituspäätökseen ja on kannellut menettelystä myös oikeuskanslerille.
Järjestö kertoo tiedotteessaan tänään maanantaina, että mikäli päätöstä ei oikaista, järjestö hakee asiaan ratkaisua oikeusteitse.
Ulkoministeriö teki joulukuun alussa rahoituspäätöksen, jolla SASKin monivuotista rahoitusta leikattiin lähes 40 prosenttia ministeriön virkahenkilöiden tekemään esitykseen verrattuna. SASKin mielestä päätös on valtionavustuslain vastainen.
SASK on valmis etenemään asiassa hallinto-oikeuteen.
Poliittista ohjausta
Järjestö arvioi, että päätöksessä näkyy vahva poliittinen ohjaus. SASK oli ohjelmatukirahoitusta saavista kehitysyhteistyöjärjestöistä ainoa, jonka rahoitusta leikattiin rajusti. Valmistelijoina ja esittelijöinä toimineet virkahenkilöt jättivät ministerin päätökseen eriävän mielipiteen.
– SASKiin kohdistuva rahoitusleikkaus on hyvin ongelmallinen. On kyse yksittäistä järjestöä suuremmasta periaatteellisesta kysymyksestä, kun päätöksiä tehdään yksittäisten henkilöiden poliittisten mieltymysten pohjalta hyvän hallintotavan vastaisesti. Olemmeko luisumassa kohti trumpilaista päätöksentekoa, jossa oikeusvaltioperiaatteella ei ole merkitystä? SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja kysyy.
SASK onkin jättänyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen ulkoministeriölle jo ennen joulua. Lisäksi päätöksen sinetöineen raha-asiainvaliokunnan menettelystä on kanneltu oikeuskanslerille.
Perustelut ontuvat
Leikkauksen vuoksi SASKin toiminta supistuu rajusti ja moni tuloksellinen hanke päättyy.
Ministereillä oli rahoituspäätöstä käsitellessä tiedossaan virkamiesten eriävät mielipiteet sekä epäilys päätöksen laittomuudesta. Valiokunta päätti silti jakaa SASKilta leikatut 6,5 miljoonaa euroa seitsemälle muulle ohjelmatukijärjestölle – joista viidelle ilman perusteluja.
Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Tavio (ps.) on julkisuudessa perustellut päätöstä toteamalla, että SASKin toiminta ei vastaa Suomen kehityspoliittisia painopisteitä.
– Väite ei pidä paikkaansa. SASKin tuella on edistetty tuloksekkaasti naisten ja tyttöjen asemaa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, koulutusta sekä ilmastotoimia osana työelämän ihmisoikeustyötä, Kivioja korostaa.
Mikäli rahoituspäätös ei oikaisumenettelyllä muutu, SASK on valmis etenemään asiassa hallinto-oikeuteen. SASK harkitsee myös erillistä kantelua oikeuskanslerille ministeri Tavion toiminnasta.
SASKille myönnettiin enintään 10 miljoonan euron rahoitus, kun haettu rahoitus oli 22,5 miljoonaa neljäksi vuodeksi. Tällä kaudella SASKin valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa.
”Vihamielistä”
Työmarkkinajärjestöissä paheksuttiin laajalti Tavion päätöstä heti sen tultua julkisuuteen joulukuussa.
SASK oli ainut monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin huomattavasti. Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty poliittisella päätöksellä ja esityksen vastaisesti muille järjestöille.
– Paljon poliitikkojen päätöksestä kertoo, että rahoitusesityksen valmistellut ja esitellyt virkahenkilö ulkoministeriöstä on jättänyt asiaan eriävän mielipiteen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi tuolloin.
Elorannan mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen asenne työntekijöihin, heidän oikeuksiinsa ja etuihinsa sekä heitä edustaviin ammattiliittoihin on jopa vihamielinen.
– SASKin rahoituksen leikkaamisessa tuntuukin olevan kyse syvästä ideologisesta vastenmielisyydestä työntekijöitä ja heitä edustavia ammattiliittoja kohtaan, hän arvioi.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö, jonka jäseniä ovat keskusjärjestöt SAK ja STTK, useat niiden liitot sekä 12 akavalaista ammattiliittoa.
lehti 