KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Bosnia-Hertsegovinaa uhkaa sotilaallinen kriisi

Bosnian Serbitasavallan eli Srpskan presidentti Milorad Dodik

Bosnian Serbitasavallan eli Srpskan presidentti Milorad Dodik. Kuva: Lehtikuva/Elvis Barukcic

Bosnian Serbitasavallan Srpskan presidentti on ilmoittanut, että Srpskalle perustetaan oma armeija. Hän on irrottamassa Srpskaa liittovaltiosta.

Jouko Huru
29.11.2021 7.00

Bosnia ja Hertsegovinan muodostamisesta sovittiin Daytonin rauhansopimuksessa vuonna 1995. Yhdysvaltain johdolla neuvoteltu sopimus päätti kolme ja puoli vuotta kestäneen Jugoslavian hajoamiseen liittyneen Bosnian sodan (1992–1995).

Bosnia-Hertsegovina jaettiin kahteen osaan, Bosnia ja Hertsegovinan federaatioon (Federacija Bosna i Hercegovina) ja Serbitasavaltaan (Republika Srpska). Alueet ovat lähes yhtä suuria. Federaatio sijaitsee valtion keskellä ja Serbitasavalta sen itäpuolella repaleisena ison Serbian vastaisena raja-alueena.

Valtio jaettiin etnispoliittisin perustein. Federaation väestöstä valtaosa on bosniakkeja, jotka ovat muslimeja, vähemmistönä ovat katoliset kroaatit. Srpskan kansalaiset ovat pääosin ortodoksisia serbejä. Vuoden 2000 arvion mukaan koko väestöstä 48 prosenttia on bosniakkeja, 37 prosenttia serbejä, 14 prosenttia kroaatteja ja loput muita. Koko väkiluku on 3,2 miljoonaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Bosnia-Hertsegovinaa tunteva sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen Tampereen yliopistosta sanoo, että valtion poliittinen jämähtyneisyys ja nousevat konfliktit johtuvat pääosin siitä, että valtion rakenne perustuu etnisiin jakoihin.

Kuva: Wikipedia/Producer/CC BY-SA 3.0

Huttunen huomauttaa, että ennen sotaa ja maan jakoa bosniakeista suuri osa asui nykyisen Srpskan alueella

– Liittovaltion politiikkaa ovat halvaannuttaneet etnisperäiset rakenteet. Niissä vallassa olevat kansallismieliset edustajat pitävät kiinni oman ryhmänsä kapeasti ymmärretyistä eduista. Kukaan ei uskalla perääntyä tai tulla vastaan, kun pelkona on oman aseman menettäminen.

Srebrenican verilöylyn
musta varjo

Räikein esimerkki etnisistä valtiotason konflikteista koskee Srebrenican kansanmurhaa heinäkuussa 1995. Bosnian serbijoukot surmasivat tuolloin 8 000 bosnialaista muslimimiestä ja -poikaa.

Srebrenican operaatiota johtanut serbikomentaja Ratko Mladić hävisi alkukesästä valituksensa Haagin vetoomustuomioistuimessa, joka säilytti hänen elinkautistuomionsa kansanmurhasta voimassa.

Bosnia-Hertsegovina ei ole täysin itsenäinen, vaan sitä valvoo kansainvälinen yhteisö YK:n kautta. Maassa on edelleen vuoden 2004 lopulla Naton Sfor-joukot korvanneita EU:n Eufor-joukkoja (aluksi 6 500, nyt alle 1 000 sotilasta) ja poliisivoimia (EUPM).

Kansainvälisen yhteisön korkeana edustajana tähän syksyyn asti oli itävaltalainen diplomaatti Valentin Inzko. Hänen työtään on jatkanut saksalainen diplomaatti Christian Schmidt.

Kaksitoista vuotta korkeana edustajana Bosniassa toiminut Inzko teki kovasti töitä, että liittovaltio pysyisi kasassa. Hän käytti valtuuksiaan ja sääti heinäkuussa viimeisenä isona toimenaan liittovaltioon lain, joka kieltää kansanmurhan kieltämisen.

Srpskan presidentti Milorad Dodik reagoi Inzkon lakiin heti väittämällä, että Srebrenican kansanmurhaa ”ei tapahtunut”.

Huttunen sanoo, että vihanpidon syitä on vaikea pyyhkiä ihmisten muistista.

– Vähintä, mitä voi odottaa, on, että vastapuolet tunnustaisivat tosiasioina ne ikävät asiat, jotka ovat tapahtuneet.

Dodik irrottaa
Srpskaa liittovaltiosta

Liittovaltion presidenttikollegion serbijäsen Dodik uhkasi heti uuden lain jälkeen, että Srpska irrottautuu kaikista liittovaltion yhteisistä instituutioista, kuten asevoimista, verohallinnosta ja korkeimmista oikeuselimistä.

Serbitasavallasta on vahvistettu, että Srpska vetäytyy kaikista liittovaltion tehtävistä, kunnes kansanmurhalaki on kumottu. Serbien vetäytyminen päätöksenteosta merkitsee koko valtion päätöksenteon halvaantumista.

Huttunen arvioi, että Dodikin valta perustuu paljolti lietsottuihin etnisiin uhkakuviin ja jopa vihanpitoon.

Dodikin politiikassa syvimpänä ideana on ehkä ajatus, että Srpska pitäisi liittää isoon Serbian valtioon. Huttunen ei kuitenkaan usko, että poliittisesti nykyisen kaltaista ja köyhää Srpskaa haluttaisiin kovin innokkaasti osaksi Serbiaa.

Nyt Bosnia-Hertsegovinaa uhkaa sotilaallinen konflikti. Dodik ilmoitti lokakuun lopussa, että Srpskalle perustetaan oma armeija. Srpskan alueen sotajoukoille on jo järjestetty sotaharjoituksia.

Srpskalle perustetaan oma armeija.

Lokakuun lopulla uutiskanava Al-Jazeera kertoi, että Dodik on kieltänyt liittovaltion oikeuslaitosta sekä turvallisuus- ja tiedusteluelimiä toimimasta Srpskassa. Kaikkien kiellettyjen liittovaltion toimijoiden ja poisjättäytymisien kohteena olleiden instituutioiden tilalle on ilmoitettu perustettavan serbialaiset elimet marraskuun loppuun mennessä.

Yhdysvaltain ja EU:n yhteisjulistus vaati lokakuun lopulla kaikkia Bosnia-Hertsegovinan osapuolia kunnioittamaan liittovaltion instituutioita. Sitä vastoin Venäjä on tukenut Dodikin separatistisia pyrkimyksiä.

Irti valtion etnisestä jakamisesta

Professori Huttusen kasvoilla käy monia ilmeitä, kun häneltä kysyy, mitä nyt on tehtävissä.

– On usein väitetty, että nämä etnisuskonnolliset ryhmät eivät vain kerta kaikkiaan tule toimeen keskenään, mutta se on aivan liian yksinkertainen selitys. Ja sitä paitsi ennen Bosnian sotaa muslimibosniakit ja ortodoksiserbit tulivat kohtuullisen hyvin toimeen keskenään esimerkiksi Sarajevossa ja myös maaseudulla. Mutta silloin valtiorakenne ei perustunut etniselle edustukselle.

Professori Laura Huttunen.

Professori Laura Huttunen. Kuva: Jouko Huru

Kun hänelle tarkentaa kysymystä, mitä hän tekisi pattitilanteen ratkaisemiseksi, hän sanoo, että liittovaltion etnispoliittinen rakenne pitäisi kyetä purkamaan. Samaan hengenvetoon hän lisää: mitenkähän se olisi mahdollista?

– Mutta koko se valtion perustaminen etniseen edustajuuteen ja etniseen jakamiseen pitäisi kerta kaikkiaan lopettaa, Huttunen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Keinoälyhavaintojärjestelmää asennetaan Kenian Aberdaren kansallispuistossa. Kun laitteet havaitsevat lähestyvän hyeenan, kaiuttimista raikuu karkotteena toimiva ultraääni. Ääni on ihmiskorvalle kuulumaton, mutta hyeenalle erittäin vastenmielinen.

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

Uusimmat

Gazaan on saatu pieniä määriä avustustarvikkeita.

Vasemmistoliiton Honkasalo on huolissaan Madleen-laivan aktivisteista: ”Suomen hallitus ei voi katsoa sivusta”

Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Jussi Saramo, Merja Kyllönen ja Li Andersson pitävät kesäkokoustaan Helsingissä.

Vasemmistoliiton mepit vaativat helpottamaan investointeja: Ilmasto puolustuksen rinnalle

Minja Koskela kysyy, mistä löytyvät rahat kasvaviin puolustusmenoihin.

Puolustusbudjetti nousee huimasti – ”Mistä rahat?” vasemmistoliiton Koskela kysyy

Ville Laihosen kansikuva tavoittaa täydellisesti Keisarinvihreän tunnelman.

Hoivatyötä ja hitaan kuoleman arvoitus Eija Laineen harvinaisen kypsässä esikoisdekkarissa Keisarinvihreä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
05

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

08.06.2025

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

08.06.2025

Huuhkajat joutui Hollannin pallokouluun

08.06.2025

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

07.06.2025

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

07.06.2025

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

07.06.2025

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

06.06.2025

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

05.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

04.06.2025

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

04.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään