Hoitotyön johtajia on edelleen vähennetty, ilmenee ammattiliitto Tehyn Aula Researchilla teettämästä kyselystä. Liiton mukaan hoitotyön johtajien merkitys on kasvussa, sillä hoitotyön johtajia tarvitaan tulevilla hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.
Kyselyyn vastanneista 52 prosenttia arvioi myös sosiaali- ja terveydenhuollon osastojen ja yksiköiden koon kasvavan. Osastot ja yksiköt kasvavat, koska niitä yhdistetään ja potilaspaikkoja lisätään osastoilla.
Osastojen koon kasvu ja osastonhoitajien määrän väheneminen on ristiriitaista tilanteessa, jossa uusilla hyvinvointialueilla pitää järjestää palveluita uudelleen. Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää toivoo, että hyvinvointialueiden päättäjät havahtuvat ongelmaan.
– Me Tehyssä pelkäämme, että sote-uudistuksen toteuttaminen käytännössä tulee ontumaan, sillä hoitotyön johtajat ovat alueillakin merkittävässä roolissa päivittäisessä palveluiden järjestämisessä. Heitä tarvitaan johtamaan hyvinvointialueiden suurinta henkilöstöryhmää – koulutettua hoitohenkilöstöä ja työyksiköiden toimintaa.
Lähiesimiehet harkitsevat alan vaihtoa
Kyselyn mukaan 76 prosenttia hoitotyön johtajista on joskus ajatellut alan vaihtoa ja 36 prosenttia ajattelee sitä vähintään kuukausittain. Syitä ovat alituinen työaikojen järjestely, jatkuva kiire ja liian pienet resurssit, jotka kuormittavat erityisesti lähiesihenkilöitä. Heillä ei ole useinkaan riittävästi aikaa tehdä esihenkilötyötä.
Hoitotyön johtajat ovat erittäin motivoituneita työhönsä, mutta eettinen kuormitus vaivaa yli kolmannesta kyselyyn vastanneista. Eettistä kuormitusta syntyy tilanteissa, joissa työntekijä kokee, ettei ole mahdollisuuksia tehdä työtä riittävän hyvin tai vastuu koetaan liian suureksi suhteessa toimintamahdollisuuksiin.
– Tämänkin kyselyn tulokset vahvistavat sen, mikä on yleistä sosiaali- ja terveysalalla. Hoitajat ovat motivoituneita ja haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta työolojen johdosta tämä ei ole mahdollista, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hoitotyön johtajat ovat korkeasti koulutettuja, mutta koulutus ja vastuu ei näy palkassa. Tämän vuoksi lähes kolmannes vastaajista harkitsee palaavansa kliinisen työn pariin kuukausittain tai useammin.
Myös koronapandemian aiheuttama hoitovelan purku tulee jatkossa työllistämään hoitotyön johtajia.