Hallitus lähetti torstaina eduskunnan käsittelyyn esityksen käännetystä arvonlisäverosta.
Käännetty arvonlisävero tarkoittaa, että veron maksaisi ostaja eli hankkeen pääurakoitsija tilittäisi aina arvonlisäveron. Nykyjärjestelmän mukaan arvonlisäveron maksaa urakointiketjun lopussa oleva aliurakoitsija, mikä on tuonut alalle laajan veronkierron ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Verolla pyritään kitkemään rikollisuutta ja harmaata taloutta. Sillä uskotaan myös olevan vaikutusta veropetosten torjuntaan. Käännetty arvonlisävero on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.
Rakennusliiton 2. puheenjohtaja Kyösti Suokas pitää käännetyn alv:n tuloa käytännöksi rakennusalalle myönteisenä asiana.
– Se on sitä, vaikka työnantajat väittävätkin epärehellisten yrittäjien kyllä keksivän uudet keinot veronkiertoon.
Muutoksen arvioidaan tuovan valtion kassaan verotuloja lisää 80–120 miljoonaa euroa ja sen uskotaan vaikuttavan rakennusalan harmaaseen talouteen yleisesti sen parantaessa kilpailutilannetta rehellisten ja epärehellisten yrittäjien välillä.
– Muutoksen vaikutuksesta rakennusalan työllisyyteen tässä vaiheessa on vaikea sanoa mitään, koska yrityksillä tuntuu olevan lisääntyvä tarve tuottaa maahan ulkomaista työvoimaa, sanoo Suokas.
Rehellisen työllisyyden kasvun mahdollisuudet ovat Suokkaan mukaan kiinni siitä, jos harmaa talous oikeasti vähenee.