Ylilääkäri Antti Holopaisen mukaan Heinolan reumasairaalan konkurssi saattaa olla alkua pudotuspelille, jossa palveluja tuottavat kansalaisjärjestöt ovat toinen toistensa kimpussa.
Kansalaisyhteiskunnalla on Holopaisen mukaan ollut suuri merkitys suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Yhdistys- ja säätiöpohjainen erityispalvelujärjestelmä yhdessä kunnallisen palveluverkon kanssa on olennainen osa sitä turvaverkkoa, jonka varassa eliniän odotteemme on lisääntynyt yli 10 vuodella.
– Kansalaisjärjestöt ovat kehittyneet vuosikymmenien kuluessa vapaaehtoistyöstä ammatillistuneeksi kolmanneksi sektoriksi. Näin ovat syntyneet lukuisat kroonisia sairauksia sairastavien etujärjestöt monipuolisine hoito- ja kuntoutusohjelmineen, sairaaloineen ja kuntoutuskeskuksineen.
Heinolan Reumasairaalan konkurssi toi Holopaisen mukaan päivänvaloon kehitysprosessin, joka on vakavasti uhkaamassa voiton tavoitteluun perustumatonta palvelutoimintaa.
– Aidosti kutsumustyötä tehneiden ja osaamisestaan ylpeyttä tuntevien ammattilaisten työ julistetaan yhtä äkkiä konkurssissa hyödyttömäksi – vähintäänkin ajastaan jälkeen jääneeksi. Työn arvo mitataan tänä ”modernina aikana” vain markkina-arvona, eli voittona tarjouskilpailussa ja voittaneen yhtiön tuloksena. Alan ammattilaisten mittari taas on onnistunut hoito- ja kuntoutustulos, joka pitää pitkäaikaissairaan työelämässä kiinni aktiivikansalaisena.
Suurella osalla lähes 150:stä kansanterveys-, vammais-, mielenterveys- ja päihdejärjestöistä on Reumasäätiön kaltaista palvelutoimintaa. Reumasairaalan konkurssi saattaa Holopaisen mukaan olla vasta alkua.
– Jatkossa voidaan nähdä pudotuspeli, jossa palveluja tuottavat järjestöt ovat toinen toistensa kimpussa. Kylpylät, kuntoutuslaitokset, hoitokodit, toimintakeskukset, myös muut sairaalat alkavat kaatua uusissa konkursseissa.
Holopaisen artikkeli kokonaisuudessaan on luettavissa perjantain 9. huhtikuuta Kansan Uutisten Viikkolehdestä.
uutiskirje 
