Vasemmistoaktiivit haluavat lyhentää puoluekokouskautta, lisätä jäsendemokratiaa ja vaikuttaa nykyistä enemmän puolueessa

Ensi perjantaina Kuopiossa kokoontuvan Vasemmistoliiton puoluejohto uudistuu. Puheenjohtaja Li Andersson ei saa haastajia, mutta kaikki puolueen kolme varapuheenjohtajaa vaihtuu nykyisten jättäessä paikkansa.

Puoluesihteeri Joonas Leppänen on saanut haastajan. Vastaehdokkaana on puolueen järjestö- ja kuntapoliittinen asiantuntija Mikko Koikkalainen.

Jatkossa puoluekokous ei enää valitse puoluesihteeriä, jos puoluekokousaloite valinnan siirtämisestä puoluevaltuustolle menee läpi. Puoluehallitus esittää sääntömuutosta, jonka mukaan puoluesihteerin valinta siirretään puoluevaltuustolle.

Puoluesihteerin valinta puoluevaltuustolle

Sääntömuutos astuu voimaan vasta tämän puoluekokouksen jälkeen. Nyt puoluesihteerin valitsee puoluekokous. Hyvin todennäköisesti puoluekokous äänestää puoluesihteerin valintatavasta.

Useissa muissa suomalaisissa poliittisissa puolueissa puoluesihteerin valinta on siirretty jo pois puoluekokoukselta. Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry. perustelee muutostasillä, että puoluesihteerin paikka eroaa olennaisesti muista poliittisista toimijoista, kuten puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista.

Puheenjohtajisto toimii puolueen poliittisina kasvoina. Puoluesihteerin toiminta on puolueen sisäistä työskentelyä ja työntekijöiden johtamista.

Myös puoluehallituksen kokoa ehdotetaan muutettavaksi 14 jäsenestä 17 jäseneen. Varajäsenten määrä nostetaan kolmesta jäsenestä neljään. Muutos tulee voimaan välittömästi. Puoluehallitus valitaan sääntömuutoksen mukaisesti puoluekokouskaudelle 2019–2022.

Puoluehallituksen koon kasvattaminen on kompromissiehdotus, sillä useissa aloitteissa esitettiin puoluehallituksen jäsenten valintaa piirikohtaisesti. Tätä vasemmistoliiton puoluehallitus ei kannata. Puoluevaltuusto valitaan piirikohtaisesti.

Puoluekokouskauden pituudesta tulossa tiukka äänestys

Puoluekokouksessa on neljä aloitetta puoluekokouskauden lyhentämisestä kolmesta kahteen vuoteen.

Aloitteiden tekijät uskovat, että lyhyempi puoluekokouskausi lisäisi jäsenten vaikutusmahdollisuuksia. Puoluekokous myös kiihdyttää puolueen sisäistä poliittista keskustelua ja ohjelmatyötä. Lyhyemmällä kaudella muutoksella olisi puoluetta aktivoiva vaikutus.

Aloitteiden tekijöiden mukaan kolme vuotta on poliittinen ikuisuus. Aloitteissa huomautetaan, että kaikissa muissa merkittävissä suomalaisissa puolueissa on lyhyempi puoluekokouskausi, joillakin puolueilla kausi on vain vuoden mittainen.

Puoluehallitus haluaa säilyttää nykyisen tahdin eli puoluekokoukset olisivat kolmen vuoden välein. Suurta osaa kokousväestä tuskin houkuttaa puoluehallituksen vaihtoehto kokousten välillä järjestettävästä jäsenistön risteilystä tai muusta tilaisuudesta.

Kokoustahdin tiuhentamisesta tulee tiukka äänestys, sillä kokousvälin lyhentämisestä on äänestetty aikaisemmissakin kokouksissa.

Puoluehallitus torppaa myös kokousosanottajien määrän sitomisen jäsenmäärään. Nyt puoluekokoukseen osallistuu 300 edustajaa.

Vegaaniruokaa ja järjestödemokratiaa

Lähes sadan puoluekokousaloitteen joukossa on suuri määrä esityksiä puolueen järjestödemokratian ja jäsenten osallistumisen vahvistamiseksi. Kiitosta saavat neuvoa antava jäsenäänestys hallitukseen osallistumisesta. Jäsenäänestyksiä halutaan lisätä.

Puolueelle ollaan perustamassa toimintarahastoa uudistushankkeisiin, joita puolueosastot ja toimintaryhmät voisivat toteuttaa. Uusien jäsenten solahtamista toimintaan halutaan helpottaa, tiedonvälitystä tehostaa sekä avoimuutta vahvistaa.

Puolueen tilaisuuksissa otetaan jatkossa entistä paremmin huomioon ekologisuus, liikuntaesteettömyys ja yhdenvertaisuus. Sen sijaan puoluehallitus ei halua muuttaa puolueen tilaisuuksien ruokalistoja täysin vegaanisiksi Vasemmistonuorten aloitteen mukaisesti.

Feminismiä, antikapitalismia ja antirasismia

Vasemmistoliiton puoluekokoukselle on tehty joukko aloitteita erilaisista työryhmistä. Puoluekokous hyväksyy poliittisen tavoiteohjelma vuosille 2020–2023. Puolue aloittaa periaateohjelman valmistelun puoluekokouksen jälkeen.

Periaateohjelman yhteyteen siirtyy käsiteltäväksi monia puoluekokousaloitteita, kuten kanta puolueen julistamisesta feministiseksi. Puoluehallitus toteaa kuitenkin, että puolueen nykyisen periaateohjelman ja tavoitteiden perusteella puolue on jo feministinen puolue.

Vasemmistonuoret esittää puolueen julistautuvan antikapitalistiseksi ja antirasistiseksi. Nämäkin aloitteet käsitellään puoluekokouksen jälkeisessä periaateohjelmatyössä.

Duunarien luottamus palautettava

Pirkkalan Vasemmistoliitto uskoo vasemmistoliiton menettämien duunariäänestäjien luottamuksen palautettavan aktiivisella jäsenistön etujen mukaisella valtakunnallisella ja työpaikkatason ay-politiikalla.

Äänestäjälle halutaan antaa mahdollisuus tehdä ero perussuomalaisten ja vasemmistoliiton välillä. Tavoitteen toteuttamiseksi Pirkkalan Vasemmistoliitto esittää, että vasemmistoliitto järjestäisi vuosittain valtakunnallisia tapaamisia yhdessä ay-liikkeen vasemmistoryhmien kanssa.

Järjestö haluaa yhteisten tapaamisten agendalle työntekijöiden edunvalvontaan ja työelämän muutokseen sekä hallituspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Luvassa on puoluekokouskauden aikana ay-liikkeen vasemmistoryhmän ja puolueen yhteinen työelämäaiheinen seminaari.

Vasemmistoliitto perustaa myös joukon työryhmiä: Luvassa ovat muun muassa liikuntapoliittinen ja päihdepoliittinen työryhmä.