Antti Rinteen kausi pääministerinä päättyi eronpyyntöön tänään tiistaina. Rinne joutui eroamaan, koska keskusta ei enää luottanut häneen.
Uusi pääministeri on todennäköisesti liikenneministeri Sanna Marin tai SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Molemmat ilmoittivat olevansa käytettävissä, jos puolue pyytää heitä tehtävään.
Pääministerin eroa seuraavat hallitustunnustelut. SDP:n tavoite on, että nykyinen pohja jatkaa.
”Tilanteen voi odottaa herättävän suuttumusta ja pettymystä hallituspuolue SDP:tä kohtaan. Myös työmarkkinahäiriöt ovat todennäköisiä.”
Rinne kaatui niin sanottuun Posti-gateen, josta kolme ryhmää teki kokoomuksen johdolla välikysymyksen. Rinteen epäiltiin puhuneen muunneltua totuutta eduskunnalle viime viikon kyselytunnilla.
– … haluan todeta tässä, että hallitukseni alusta lähtien totesi, että tämmöisiä palkkojen heikennyksiä työehtosopimuksesta toiseen siirtämällä ei tulla hyväksymään, ja tämä on lopputulos tässä kiistassa: yksikään ihminen ei siirtynyt heikomman työehtosopimuksen piiriin. Ja tämä tehtiin sen takia, että hallitus piti kiinni lupauksestaan ja toteutti sen, että 700 ihmisen työehdot eivät heikentyneet tässä prosessissa.
Muun muassa näin Rinne sanoi kyselytunnilla torstaina 28.11.
Muistio julkisuuteen
Mutta oliko hallitus, ja etenkin postikiistassa aktiivisina toimineet Rinne ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, niin jämäkkä kuin Rinne antoi ymmärtää? Ei siltä näytä.
Viimeinen niitti oli maanantai-iltana muun muassa Ylen kautta julkisuuteen tullut Paateron 29.8. kirjoittama muistio , jonka jakelussa olivat SDP:n ministerit, kansanedustajat ja puoluehallitus. Kun Paatero on pitkin syksyä sanonut, ettei tiennyt Postin suunnitelmista, niin muistion mukaan hän tiesi pakettilajittelijoiden siirtämisestä halvempaan työehtosopimukseen samana päivänä kun Posti tiedotti asiasta.
Muistiossa Paatero ymmärsi Postin perusteluita ja ennakoi asian olevan hankala SDP:lle:
”Tilanteen voi odottaa herättävän suuttumusta ja pettymystä hallituspuolue SDP:tä kohtaan. Myös työmarkkinahäiriöt ovat todennäköisiä”, hän kirjoitti.
Ministeri ei kieltänyt, vaan ymmärsi Postia
Paatero erosi – tai tuli erotetuksi – viime perjantaina. Siitä kertovassa tiedotustilaisuudessa Rinne syytti Postin johtoa harhaanjohtavista tiedoista liikkeenluovutuksen suhteen. Edellisenä päivänä Rinne sanoi eduskunnalle Paateron kieltäneen yli 8 000 postilaisen siirtämisen toiseen yritykseen, mutta Postin toimineen vastoin omistajan tahtotilaa pakettilajittelijoiden asiassa.
Paatero vastasi jo 24.9. kansanedustaja Katja Hännisen kirjalliseen kysymykseen siitä, mihin toimiin hallitus ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri aikoo ryhtyä Postin työehtojen polkemisen estämiseksi. Vastaus ei kerro tahtotilasta estää se, vaan ymmärryksestä Postia kohtaan.
”Posti ei voi pärjätä kilpailussa pysyvästi korkeammalla kustannustasolla. Postin toiminta rahoitetaan asiakkaiden maksamista palveluista eikä Posti saa toimintaansa lainkaan valtion tukea. Rahoittaakseen investoinnit kasvuun ja asiakkaiden palvelun parantamiseen Postin toiminnan on oltava kannattavaa”, Paatero muun muassa vastasi.
Hallitus tiesi sittenkin
Rinne sanoi eduskunnassa 21.11. Postin siirtäneen 700 ihmistä toisen työehtosopimuksen piiriin ”ilman, että hallitus tiesi siitä konkreettisesta päätöksestä”. Ainakin Paatero oli kuitenkin neuvotellut asiasta Postin johdon kanssa jo kesällä.
11.9. Rinne sanoi Helsingin Sanomille, että Postin tilanne on hallituksen tiedossa. Hän ei halunnut ottaa suoraan kantaa pysyvästi palkkaa alentaviin järjestelyihin, mutta väläytti kertakorvausta, jonka ”täytyy tuntua ihmisten arjessa”.
Hallituskriisi lähti vyörymään perjantaiaamuna, kun Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola kiisti Rinteen edellisenä päivänä eduskunnassa kertomat tiedot. Omistajaa pidettiin ajantasalla Postin suunnitelmista pitkin kesää. Missä vaiheessa omistajaohjausministeri ei vaatinut perumaan liikkeenluovutusta, joka ammattiliiton mukaan olisi johtanut pakettilajittelijoiden palkan alenemiseen 30–50 prosentilla.
Pakettilajittelijoiden asema turvattiin vasta PAUn 2,5 viikkoa kestäneellä lakolla, jota kuljetusliitot tukivat.