Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin viesti eilen Facebookissa pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroon johtaneista syistä oli osoitettu hallituskumppaneille ja keskustan kannattajille.
Kulmunia riepoo, että hallituskumppanien piiristä on tullut viestiä, että ”nyt tehdään toisin kuin Sipilän hallituksessa”. Ajoittain Rinteen hallituksesta syntyneen riitaisan hallituskuvan Kulmuni vierittää hallituskumppaniensa kansanedustajien ulostuloihin.
Kulmuni on nähnyt uhkana Rinteen toiminnassa, että ”Tuli ikäänkuin tavaksi liputtaa jo ennakolta voimallisesti jonkun osapuolen puolta asioissa, joihin tulisi ehdottomasti suhtautua viileän puolueettomasti”.
Keskustan Katri Kulmuni viestii puolueensa kannattajille näyttävänsä hallituksessa kaapin paikan.
Kulmunin mukaan ”Kaikenlaiset ennakkoasennot ainoastaan vaikeuttavat työmarkkinaosapuolten välisiä neuvotteluja”. Hän jättää sanomatta tarkoittavansa työntekijöiden puolustamista.
Sipilä työmarkkinoilla Rinnettä voimallisemmin
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla tehtiin toisin. Sipilä ajoi työnantajien ja yrittäjien etuja.
Åbo Akademin sosiologian lehtori Mika Helander huomauttaa Helsingin Sanomissa (8.12.), että ”viime vaalikaudella pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puuttui työmarkkinamekanismiin huomattavasti pääministeri Rinnettä voimakkaammin.
Merkittävimpänä Helander pitää kilpailukykysopimuksen edistämistä. ”Sipilä puuttui työmarkkinoiden logiikkaan aika hurjastikin” ja aggressiivisesti.
Kulmunin ”erittäin vaikeaksi ennakoitu työmarkkinakevät” on osittain Sipilän perintöä. Työntekijät haluavat irti ilmaisista kiky-tunneista. Työmarkkinoihin perehtynyt Helander rauhoittelee, että lakot eivät uhkaa Suomen yhteiskuntarauhaa.
Keskustalaiset räätälöivät kikyn Sipilän vedolla
Keskustalle ja Sipilälle kiky-sopimus oli merkittävä voitto. Se korvasi vuonna 2015 Sipilän ajaman yhteiskuntasopimuksen, joka olisi muun muassa pidentänyt työaikaa sadalla tunnilla.
Ay-liike ei hyväksynyt yhteiskuntasopimusta. Se kaatui jo ennen syntymistään osittain myös perustuslainvastaiseen sisältöönsä. Kikyssä palkaton työajan pidennys supistui reiluun kahteenkymmeneen.
Sipilän hallituskaudesta kirjoittanut Risto Uimonen arvioi keskustan roolia kiky-sopimuksen synnyttämisessä Tulos tai ulos -kirjassa merkittäväksi.
Uimosen mukaan keskusta johti ensimmäisen kerran tulopolitiikan historiassa keskitetyn työmarkkinasopimuksen tekoa. Uimosen mukaan Sipilä vaikutti kikyn syntyyn ratkaisevasti.
Vieläkin ratkaisevampi rooli oli Uimosen mukaan Suomen Pankin nykyisellä pääjohtajalla, tuolloin elinkeinoministerinä vaikuttaneella Olli Rehnillä (kesk.). Keskustalaisille vaikuttaminen työmarkkinoilla tuli tuttuakin tutummaksi Sipilän hallituksen aikana.
Kolmikannan voi kiertää tulosten saamiseksi
Haluaako Kulmuni nyt muuttaa keskustan toimintatapaa vai vaalia ja edistää Sipilän kovaa työmarkkinaperintöä? Pelko Rinteen liputtamisesta ”voimallisesti jonkun osapuolen” asioissa työmarkkinaneuvotteluissa viittaa siihen, että taho on väärä.
Sipilän keskusta ei ainoastaan liputtanut, vaan ajoi päämäärätietoisesti yrittäjien ja työnantajien etua muun muassa runnomalla paikallista sopimista.
Sipilän kaikuja kuuluu myös Kulmunin uhkauksessa: ”Mikäli tuloksia kolmikantaisesti ei synny, tulee päätöksiä syntyä yksin hallituksen voimin.” Aikooko keskusta yrittää ajaa sosiaaliturvan leikkauksia, kuten tutkija Antti Ronkainen ennakoi Ylen aamussa tänään.
Kulmunin viesti on kuin suoraan kuin edellisen hallituksen suusta. On eri asia puhua, että hallituksella on vastuu työllistämistoimista kuin suoraan uhata kolmikannan romuttamista.
Keskusta kipuilee kenttänsä kanssa
Kulmunin keskusta kipuilee Sipilän perinnön ja hallituskumppaniensa erilaisten painotusten välissä. Entinen hallituskumppani – kokoomus – vahtii keskustan painotuksia.
Keskustalle on vyörytetty hallituksessa porvarikentän etujen vartiointi. Tähän Kulmuni tuntuu taipuvan hyvin. Äärimmillään se johti sosiaalidemokraattisen pääministerin eroon.
Samaan aikaan Kulmuni vakuuttaa sitoutumistaan hallitusohjelmaan. Hallitukselle tullee ensimmäinen iso koetinkivi omistajaohjauslinjauksista sopimisesta.
Julkisuudessa olleiden puheiden perusteella linjaukset on tarkoitus tehdä nopeasti. Valtion omistajaohjausta tutkineen professori Lasse Oulasvirran mukaan pitkässä juoksussa omistajaohjausprosessit ja vastuiden jako ovat olleet selkeärajaisia. Hän kommentoi asiaa eilen (10.12.) A-studiossa.
Poliittinen ohjaus on vaihdellut hallituksesta toiseen. Esimerkiksi viime kaudella hallitus oli viemässä Postia pörssiin. Tämä ei käy demarivetoiselle hallitukselle.
Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastanneet ministerit ovat kompastelleet yksi toisensa jälkeen. Uusvanhassa hallituksessa ohjauksen ottaa vastuulleen Rinteen hallituksen Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
uutiskirje 