Muuttotappio ja väestön ikääntyminen ei välttämättä kaada kuntaa. Selviäminen tosin edellyttää kunnilta päätöksiä, joilla palvelurakenne sopeutetaan muutokseen. Ja näitä päätöksiä on alettava tehdä nopeasti.
Näin voisi tiivistää konsulttiyhtiö Perlaconin toteuttaman selvityksen, jonka tilasivat Kuntaliitto ja maakuntien liitot. Se kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakunnat. Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen syksyllä julkaisemaan alueelliseen väestöennusteeseen.
Aikaa reagointiin ei ole paljon, sillä kymmenessä vuodessa Suomen väestö tulee muuttumaan todella paljon. Eri ikäisten ryhmissä tapahtuu muutoksia, joita voisi kuvailla dramaattisiksi.
Työikäisten määrä laskee vuoteen 2030 mennessä yli 70 000, kun taas yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa noin 280 000:lla. Samaan aikaan 0–15-vuotiaiden määrä laskee reilulla 160 000:lla.
Ikääntyminen iskee 2020-luvulla voimalla esimerkiksi Uudellemaalle. Ikääntyneiden määrä tosin kasvaa kaikissa maakunnissa.
Työikäisen väestön ennustetaan kasvavan vain Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Huomattava on, että väestömuutokset ovat suuria maakuntien sisällä.
Mistä työntekijät
Mitä sopeuttaminen sitten tarkoittaa? Kun lasten ja nuorten määrä laskee, voivat kunnat hakea näistä palveluista säästöjä ja saada sitä kautta talouteen pelivaraa. Varhaiskasvatukseen osallistuvien ja alakouluikäisten määrä tulee laskemaan koko maassa. Vuonna 2030 yläkouluikäisiä on nykyistä enemmän vain Uudellamaalla.
Samaan aikaan kasvualueilla on edessä iso investointitarve. Perlaconin selvityksen mukaan esimerkiksi Uudellamaalla on edessä kahden miljardin rakennustarve.
Yksi asia yhdistää koko Suomea, ikääntyneiden palveluiden tarve tulee kasvamaan paljon. Selvityksessä nostetaan yhtenä esimerkkinä Etelä-Savon maakunta, joka on ikääntynyt vauhdilla. Rahoituksen lisäksi ongelmana siellä tulee olemaan myös se, mistä sinne saadaan työntekijät hoitamaan ihmisiä.
– […]aivan nuorimmat ikäryhmät ja työssäkäyvät lähes poistuvat ja ikääntyneiden määrä kasvaa, selvityksessä kuvataan haastetta.
Kykenevätkö kunnat toimiin
Perlaconin selvityksessä epäillään melko suorasanaisesti kuntien kykyä vastata ongelmaan.
– Tilanteen oikaiseminen vaatii tiukempaa valtakunnan ylätason ohjausta, ei keskustelua talouden tasapainovaatimuksen löysyttämisestä. Kuntien demokraattisin päätöksin tilanne ei todennäköisesti oikene riittävän nopeasti – jos ollenkaan.
Selvityksen hyvä uutinen kunnille on, että kaikilla on mahdollisuus selvitä. Se vain tarkoittaa, että toimiin on ryhdyttävä nopeasti. Kannattaa myös huomata, että Tilastokeskuksen väestöennuste, johon Perlaconin selvitys nojaa, on nimensä mukaisesti vain ennuste.
– Nyt julkistetut laskelmat antavat suunnittelun apuvälineitä kunnille, kun väestönmuutosten aiheuttamiin haasteisiin varaudutaan. Ne ovat painelaskelmia, jotka osoittavat kehitystä, jos muutoksia ei päätösperusteisesti tehdä. Sopeuttaminen on mahdollisuus, mutta ikkuna on auki vain lyhyen aikaa, kommentoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tiedotteessa.
uutiskirje 
