Hoitajat ja monet muutkin kuntien pienipalkkaiset olisivat kuoppakorotuksensa ja palkkaohjelmansa ansainneet. Ihmisestä huolehtiminen arvostetaan nykyään noin 2 500 euron kuukausipalkan arvoiseksi.
Sitten kysytään, mistä rahat. Kuntien talous on kuralla ja yt-neuvotteluja järjestettiin kymmenittäin viime vuonna.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo esitti ratkaisun asiaan: kunnille 400 miljoonan euron tasokorotus, joka rahoitetaan listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmän korjauksella eli lähinnä varakkaimpia koskevan veroedun poistamisella.
Verojärjestelmässä on valuvika, kun se asettaa sijoittamisen kiinteistöihin, arvopapereihin ja osakkeisiin kannattavammaksi kuin sijoittamisen tuotantoon.
Saramo on myös valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen. Hänen mukaansa missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa verotukea varakkaimpien listaamattomien yritysten omistajille.
– Ekonomistit kautta linjan pitävät osinkoverojärjestelmää haitallisena. Rikkaimmat eivät tarvitse erillistä tukea. Verotuen lakkauttamisesta hyötyisi koko yhteiskunta, myös yritykset, markkina- ja investointivääristymien poistuessa ja julkisen talouden vahvistuessa, Saramo perusteli.
Varakkaimpien saamassa verotuessa on kyse siitä, että listaamattomassa yhtiössä osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta.
Järjestelmän ongelmat on kirjattu viimeksi syyskuussa yritystukien vähentämistukien loppuraportissa:
”Verotuksen epäneutraalisuus suhteessa muuhun sijoittamiseen ohjaa taloudessa investointeja pois tuottavimmista kohteista ja vääristää pääomarakennetta. Osinkoverotus saattaa ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Osinkoverotus voi siten heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa.”
Keskustan kynnyskysymys: ei tehdä mitään
Kaikki ovat sitä mieltä, että perusteettomille yritystuille pitäisi tehdä jotain. Tähän vero-ongelmaan hallitus ei kuitenkaan voi puuttua, koska se on keskustan tahto. Keskustan kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa oli, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä. Näin myöskään listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen ei puututa, vaikka huojennetuista pääomatulo-osingoista nauttivat pääasiassa varakkaat henkilöt.
Perusteettoman veroedun poistamisen on arvioitu tarkoittavan Saramon mainitsemaan tapaan yli 400 miljoonan euron lisätuloja valtiolle.
Taloustieteen professori Matti Tuomala kertoi Kansan Uutisten vuodenvaihteen numerossa pohjoismaisten kollegoidensa ihmetelleen jo 1990-luvulla listaamattomien osakeyhtiöiden kevennettyä verotusta.
– Kyllä ollaan kaukana köyhän asiasta, hän sanoi keskustan kynnyskysymyksestä.
Tuloerojen kasvun lisäksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus jarruttaa tuotannollisia investointeja. Teollisuuden investointien määrä romahti etenkin vuoden 2008 kriisin jälkeen eikä ole palannut lähellekään kilpailijamaiden tasoa, vaikka niitä on yritetty vauhdittaa yhteisöveron kevennyksellä ja viimeksi kilpailukykysopimuksella, jossa työajan pidentämisen lisäksi sosiaaliturvamaksuja siirrettiin kuusi miljardia euroa yrityksiltä palkansaajien maksettavaksi.
Verojärjestelmässä on valuvika, kun se asettaa sijoittamisen kiinteistöihin, arvopapereihin ja osakkeisiin kannattavammaksi kuin sijoittamisen tuotantoon.
– Oikeudenmukaisuuden kannalta on epäreilua, että varakkaiden veroaste ratkeaa tulojen koostumuksen perusteella ja vain hyvin varakkailla omistajilla on mahdollisuus vaikuttaa tulojensa koostumukseen. Kenenkään etiikan ei luulisi hyväksyvän tätä, Tuomala sanoi.
uutiskirje 
