Keskimäärin suomalainen kuluttaa terveyteen 50 euroa kuukaudessa eli noin neljä prosenttia tuloistaan. Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä terveyteen kulutetaan suhteellisesti eniten, keskimäärin kuusi prosenttia kotitalouden tuloista, kun ylimmässä tulokymmenyksessä osuus on kaksi prosenttia.
– Kotitalouksien terveysmenot lisäävät köyhyyttä kahta kautta. Tiedetään, että sairaammilla on keskimäärin muita pienemmät tulot ja samalla heillä on suurempi tarve terveydenhuollolle, josta syntyy lisämenoja, sanoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola THL:stä
THL:n, Kelan, Tilastokeskuksen ja Turun yliopiston yhteistyönä tehty tutkimus perustuu rekisteriaineistoon, joka sisältää kotitalouksien tulotietojen lisäksi ainutlaatuisen kattavat tiedot kotitalouksien terveysmenoista. Aineisto käsittää 800 000 hengen tulo- ja terveysmenotiedot vuodelta 2017.
Selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset ovat julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla.
Tutkimuksen mukaan eri terveysmenolajit kohdistuvat eri tuloryhmille. Suurituloisimmilla kotitalouksilla yksityisten terveyspalvelujen omavastuut ovat suurin meno, kun taas pienituloisimmilla se on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut. Selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset ovat julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla.
Terveydenhuollon maksuja on korotettu säästökeinona
Suomessa kotitaloudet rahoittavat noin viidenneksen terveydenhuollon kokonaismenoista suorilla asiakasmaksuilla ja omavastuilla. Osuus on Pohjoismaiden korkein ja OECD-maiden keskiluokkaa.
Viimeisen vuosikymmenen aikana terveydenhuollon maksuja on korotettu useita kertoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Eri korotusten kohdentumisesta ja köyhyysvaikutuksista ei ole tehty kokonaisarvioita.
– Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin kohdistuu merkittävää kasvupainetta. Siksi on entistä tärkeämpää, että päätöksenteon tukena on tarkkaa tietoa terveydenhuollon resurssien ja toisaalta terveysmenojen kohdistumisesta kotitalouksien maksukyvyn mukaan, arvioi erikoistutkija Katri Aaltonen Kelasta ja Turun yliopistosta.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen INVEST-lippulaivahanketta.
uutiskirje 