Pääministeri Sanna Marin antoi tänään pääministerin ilmoituksen hallituksensa työlistasta 2020-luvun ensimmäisillä valtiopäivillä.
– Näillä valtiopäivillä hallitus tuo eduskunnalle 212 esitystä ja 12 selontekoa, joilla viemme Suomea yhdessä eteenpäin. Hallituksen työn keskiössä on parantaa tavallisten ihmisten arkea, Marin sanoi.
Hallituksen työtä hallitsevat tänä vuonna näkyvimmin ilmastokriisi ja työllisyystavoite.
Marin sanoi ilmaston lämpenemisen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen olevan ihmiskunnan suurimpia uhkia.
– Tämä on tosiasia, jonka kanssa elämme, halusimme tai emme. Samaan aikaan kun ilmastonmuutos on meille valtava haaste, on sen torjuminen Suomelle iso mahdollisuus luoda uutta työtä, osaamista, teknologisia ratkaisuja ja vientiä. Se on meille mahdollisuus vahvistaa talouttamme ja kansalaisten hyvinvointia. Siksi meidän kannattaa olla edelläkävijöitä.
Mitään keinoa ei suljeta pois
Hallituksen työllisyystavoitteesta Marin sanoi, että sen saavuttaminen vaatii niin työllisyydenhoidon palveluiden ja saatavuuden kuin työn vastaanottamisen velvoitteiden oikeaa tasapainoa.
– Lisäämme työllisyyden, kansainvälisten osaajien rekrytoinnin ja kotouttamisen määrärahoja vaalikaudella lähes 250 miljoonalla eurolla. Hallitus panostaa aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, jonka kulmakivinä ovat nykyistä yksilöllisemmät palvelut, palkkatuen kehittäminen, kuntien vastuun ja mahdollisuuksien kasvattaminen sekä osaavan työvoiman saatavuus.
Ensi elokuun budjettiriiheen mennessä hallituksen on osoitettava 30 000 uutta työllistä vastaavat toimenpiteet. Marinin mukaan tähän tähtäävien toimien valmistelu on edennyt asetettujen askelmerkkien mukaisesti ja osa niistä on jo pitkällä.
– Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. Olemme myös valmiita tekemään vaikeita päätöksiä, Marin lupasi.
Perusasteella ei työllisty
Osa työllisyyshaastetta on, että kolmessa vuosikymmenessä Suomesta on kadonnut 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän perusasteen käyneiden työllisyysaste on noin 40 prosenttia. Marinin mukaan riittämätön koulutus rajaa ihmisen mahdollisuuksia maailmassa, jossa uutta osaamista tarvitaan koko ajan.
– Siksi tuomme eduskunnalle esityksen, jolla korotetaan oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. Samalla kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta. Oppivelvollisuuden laajentaminen on myös merkittävä tasa-arvoteko nuorille ja perheille, sillä se muuttaa toisen asteen koulutuksen aidosti maksuttomaksi.
Näillä valtiopäivillä hallitus palauttaa kunniaan myös parlamentaarisen komiteatyöskentelyn, jonka kautta tulevaisuuden isoja uudistuksia valmistellaan. Komiteatyön keskeinen elementti on yhteistyö, Marin sanoi.
– Päätänkin puheeni yhteistyöhön. On luonnollista, että hallitus ja oppositio ovat erimielisiä monista asioista, mutta emme kuitenkaan kaikesta. Niissä kysymyksissä, joissa on löydettävissä yhteistä näkemystä tai jotka vaativat yli vaalikautista valmistelua, kannattaa pyrkiä yhteistyöhön.
– Tarvitsemme näillä valtiopäivillä vuoropuhelua ja yhteistyön kykyä, jotta löydämme myös yhdessä ratkaisuja parempaan huomiseen.
uutiskirje 
