Sanna Marinin hallituksen ”koulutuksen kunnianpalautus” näyttää olevan myös oikeaan osuvaa työllisyyspolitiikkaa. Näin voi päätellä Teollisuuden palkansaajien perjantaina julkaiseman raportin Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät? perusteella. Kun rutiinimuotoiset työt katoavat, parhaiten työmarkkinoilla pärjäävät ne, joilla on hyvä koulutus.
Automaatio ja digitalisaatio ovat kohdelleet 2000-luvulla kovalla kädellä keskiluokkaa. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden työpaikkoja katosi 140 000 vuosina 2000–2014, kerrotaan raportissa, jonka on tehnyt ETLA:n tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Raportin keskeinen havainto on, että toimistotehtävissä toimineet löytävät aiempaa korkeapalkkaisempaa asiantuntijatyötä huomattavasti todennäköisemmin kuin rutiininomaisissa teollisuustöissä työskennelleet. Jälkimmäisistä selvästi suurempi osa ajautui joko matalapalkkaisiin palvelutöihin tai työttömäksi. Erityisen heikosti pärjäsivät suorittavaa työtä teollisuudessa tehneet matalasti koulutetut naiset.
Koulutus, koulutus, koulutus
Suurin selittävä tekijä menestyksessä on ammatin luonteen lisäksi pohjakoulutus. Mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi on todennäköisyys elintason pudotukseen työn murroksessa.
Raportin mukaan havainnot perustelevat koulutuspolitiikan suuntaamista tukemaan vähemmän koulutusta saaneiden työntekijöiden työuran aikaista koulutusta. Erityisesti teollisuudessa toimivien, rutiinityötä tekevien henkilöiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta tulisi lisätä, sillä he ovat riskiryhmää niin nykyisen työn korvautumisen kuin uudelleentyöllistymisen vaikeuden osalta.
Uusia työpaikkoja syntyi enemmän
Työpaikkoja on syntynyt muille aloille huomattavasti enemmän kuin kadonnut rutiinitöistä. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kaikista työllisistä kasvoi samana aikana noin 2 prosenttiyksikköä, mikä vastaa keskimäärin 60 000 työpaikkaa. Asiantuntijoiden, erityisasiantuntijoiden ja johtajien työpaikkoja on tullut 160 000 lisää.
Eniten ovat lisääntyneet yritysten ja toimintayksiköiden johtajien, matemaattisluonnontieteellisten ja tekniikan erityisasiantuntijoiden sekä muiden alojen erityisasiantuntijoiden työt. Erityisen suuri kato taas on käynyt konepaja- ja valimotyöntekijöiden sekä korjaajien, asentajien ja toimistotyöntekijöiden keskuudessa.
Keskiluokka ahdingossa
Työmarkkinat polarisoituvat. Keskipalkkaisten ammattien osuus on pienentynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien samalla kun korkea- ja matalapalkkaisten ammattien osuudet ovat kasvaneet. Polarisoituminen on tapahtunut pääosin yksityisellä sektorilla ja vientivetoisilla ja teollistuneilla alueilla.
Maczulskijin johtopäätös on, että julkisen vallan tulisi vahvistaa koulutusjärjestelmää laajasti aina varhaiskasvatuksesta alkaen niin, että entistä harvempi nuori jäisi perusasteen koulutuksen varaan. Oppivelvollisuusiän nostaminen ja nivelvaiheeseen liittyvän ohjauksen kehittäminen tukevat positiivista kehitystä.
Oppivelvollisuusiän pidentäminen etenikin tällä viikolla hallituksessa ja subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on jo palautettu kaikille lapsille.
Raportti haastaa lisäksi käymään keskustelua siitä, missä määrin toisen asteen ammatillinen koulutus riittää vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Osaamisen ennakointifoorumin mukaan 2035 vuoteen mennessä syntyvistä uusista työpaikossa yli 75 prosenttia työntekijöistä tarvitsee korkeakoulutuksen.
”Ammatillisen koulutuksen reformi siirsi koulutusta enenevissä määrin työpaikoille, jolloin riskinä voi olla se, että osaamisen päivittäminen korkea-asteella on vaikeaa myöhempänä ajanjaksona”, Maczulskij kirjoittaa.
uutiskirje 
