Kauppa tarvitsee nykyistä enemmän toimia ja uusia luovia ratkaisuja leipähävikin selättämiseen.
Aiheesta perjantaina väittelevä kauppatieteen maisteri Lotta Alhonnoro kannustaa ruokakauppoja hyödyntämään rohkeasti teknologiaa, markkinoinnin keinoja ja henkilöstön osallistamista hävikin vähentämiseksi.
– Kaupat pursuavat toinen toistaan suurempia kasoja erilaisia leipiä. Se kiinnitti huomioni ja kiinnostukseni tutkijana, markkinoinnin alalta väittelevä Alhonnoro sanoo.
Kuinka paljon vähemmän peltoja tarvitsisimme, jos hävikkiä ei syntyisi?
– Sama ilmiö toistui ruokajonoissa, jonne osa kaupoista lahjoittaa hävikkiruokaa. Leipää oli tarjolla valtavat määrät, ja sen kanssa oltiin jopa ongelmissa: Mihin kaikki leipä saadaan menemään? Leipä näyttäytyi jopa ongelmajätteenä, jolle haettiin kissojen ja koirien kanssa ottajaa.
Harvoin syömäkelvotonta
Alhonnoron väitöstutkimuksen tavoite on löytää keinoja leipähävikin vähentämiseksi ruokakaupassa.
Tutkija toteaa, että ruokahävikkikeskustelu keskittyy usein kuluttajan vastuuseen ja voi olla hyvinkin syyllistävää. Ruokahävikkiä syntyy kuitenkin kaikissa ruokaketjun vaiheissa ja Alhonnoron mukaan järjestelmällisesti toimivilla ja vastuullisuutta tavoittelevilla kaupoilla voi olla kuluttajia paremmat edellytykset hävikin vähentämiseksi.
Alhonnoro oli ideoimassa ja kannustamassa Vaasalaista Bock’sin panimoa yhteistyöhön leipähävikin vähentämiseksi. Nyt panimo on lanseerannut leipäoluen yhdessä Aroma-leipomon kanssa, ja Alhonnoro perää vastaavia luovia ratkaisuita myös kaupoilta.
– Kauppojen leipähävikki on hyvin harvoin syömäkelvotonta. Kyse on potentiaalisen ruokahävikin johtamisesta, tahdosta ja tavoitteista.
Ihminen ei ole ainut syypää
Aiemman tutkimuksen perusteella teknologia on nähty pääasiallisesti keinona vähentää ruokahävikkiä, mutta teknologialla voi olla Alhonnoron mukaan myös vastakkaisia vaikutuksia, jos ei varmisteta, että käytössä olevaa tekniikkaa osataan käyttää ja laitteistoa on riittävä määrä. Osastoilla on usein kova kiire, ja jos esimerkiksi tilausmuutosta ei heti pääse tekemään, voi muutos jäädä kokonaan tekemättä.
Tutkimuksen perusteella myös säätila, palkkapäivä ja loma-ajat vaikuttavat leivän kysyntään ja hävikin määrään. Nämä ovat tekijöitä, joiden huomioiminen tilausten suunnittelussa on mahdollista jättää tekniikan huoleksi.
Tutkijan mukaan markkinoinnin keinoja tulisi käyttää luovemmin. Monissa kaupoissa on perinteisesti hinnoiteltu parasta ennen -päiväystä lähestyvät leipätuotteet halvemmiksi.
– Tuotteita voitaisiin hinnoitella jonkin verran alaspäin jo aiemmin, jolloin voitaisiin varmistaa, että tuotteet saadaan kaupaksi. Tätä voidaan tehostaa sijoittelulla.
Eniten tutkija yllättyi siitä, että kauppaan tuli tuotteita, joista oli jäänyt parasta ennen -päiväys pois. Työntekijöiden mukaan Ilmiö oli tavallinen, mutta tilannetta ei saatu korjattua. Alhonnoron mukaan onkin tärkeää etsiä ratkaisuita hävikin vähentämiseksi yhdessä henkilöstön kanssa.
Kolmasosa maailman ruuasta roskiin
Ruokahävikin vähentäminen on Alhonnoron mukaan tärkeää, koska vuosittain kolmasosa maailman ruoasta menee hävikkiin.
– Kuinka paljon vähemmän peltoja tarvitsisimme, jos hävikkiä ei syntyisi? Ruokahävikin vähentäminen olisi valtava ilmastoteko, hän sanoo.
Lotta Alhonnoron markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus “Turning Points of Food/Waste. Tracing Actors, Relations and Practice-networks in a Retail Setting” tarkastetaan perjantaina 28.2.2020 klo 12 Vaasan yliopiston päärakennuksen Kurtén-auditoriossa. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
uutiskirje 
