Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palolan mielestä hallituksen on aika laittaa piste epärealistiselle alueellistamistavoitteelleen.
Järkevien alueellistamiskohteiden puuttuminen on aiheuttanut sen, että hallitus on lakkauttanut olemassa olevia ja hyvin toimivia virastoja ja siirtää niiden tehtävät lähes sellaisenaan uuden viraston hoidettavaksi.
– Tämän temppuilun jälkeen kukin ministeri on voinut esittää uuden viraston alueellistamista lain edellyttämän, mutta enemmän tai vähemmän tarkoitushakuisen alueellistamistarkastelun perusteella, Palola sanoi keskiviikkona Alueellistamisen henkilöstöpoliittiset linjaukset -seminaarissa.
Kaikista toimenpiteistä huolimatta valtion tuottavuusohjelman vaatima henkilöstön vähentäminen on Palolan mukaan vienyt ja vie tulevina vuosina maakunnista enemmän niiden luontaisia työpaikkoja kuin alueellistaminen niitä sinne tuo.
Vanhasen toinen hallitus on pitänyt kiinni tavoitteestaan alueellistaa vuoteen 2015 mennessä 4 000–8 000 työpaikkaa pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Tähän mennessä laskelmissa toteutettuja, suunniteltuja ja potentiaalisia alueellistamisia on noin 5 400 työpaikkaa. Näistä runsaat 1000 työpaikkaa kuitenkin matkaa alueiden sisällä tai maakunnista toiseen.
Kolme tuoreinta esimerkkiä alueellisten työpaikkojen keskittämisestä ovat valtion uusi aluehallinto, hätäkeskusten lukumäärän vähentäminen viidestätoista seitsemään sekä Oulun yliopiston päätös lakkauttaa Kajaanin opettajainkoulutuslaitos.
Alueellistaminen ei ole Palolan mukaan järkevää kestävän kehityksen kannalta, sillä se lisää väistämättä matkustamista. Tämä puolestaan lisää päästöjä ja ympäristön kuormitusta.
– Tulevien valtionhallinnon alueellistamis- ja kehittämispäätösten pitää perustua entistä paremmin yhdenmukaisiin ja läpinäkyviin kokonaisarviointeihin, jotka ottavat huomioon toiminnalliset, taloudelliset, alueelliset, ekologiset ja henkilöstöpoliittiset tekijät.