KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Seksityöntekijäkin on oikeutettu lain suojaan

Anna Kontulan seksityötä Suomessa selvittävä väitöstutkimukset tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa.

Anna Kontulan seksityötä Suomessa selvittävä väitöstutkimukset tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa. Kuva: Jarmo Lintunen

Seksityö on Anna Kontulan mukaan työtä siinä missä muutkin työt. Siksi on väärin, että suomalainen seksityöntekijä on yhä lainsuojaton.

SIRPA KOSKINEN
1.10.2008 9.00

Anna Kontula:

Kontulan väitöskirjatutkimus murtaa seksityöstä vallitsevia käsityksiä osoittamalla, että valtaosa Suomessa toimivista prostituoiduista on itsenäisiä työntekijöitä.

Tutkimus osoittaa, että seksityöntekijät eivät ole päätyneet alalle suurten tulojen, traumaattisen menneisyyden tai pakon vuoksi, vaan koska seksin myynti vapauttaa tiukan kontrollin ja matalan palkan palvelutöistä.

Anna Kontulan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa tarkastetaan huomenna Tampereen yliopistossa.

ILMOITUS
ILMOITUS

En kannata
prostituutiota

Kontulan tutkimus on jo ennen väitöstilaisuutta saanut paljon julkisuutta osakseen. Ja palautetta on riittänyt.

– Ihmisten on tosi vaikea nähdä seksityötä muuna kuin hyvänä tai pahana. Vaikeaa on myös ymmärtää sitä, että en kannata prostituutiota, vaikka kirjoitan seksityöstä myönteiseen sävyyn, Kontula pohtii.

Hän vertaa kaupallista seksiä ja ydinvoimaa.

– Vaikka pidän ydinvoimaa eettisesti hyvin arveluttavana, olen silti sitä mieltä, että ydinvoiman rakentajilla on oltava samat työntekijöiden oikeudet kuin muillakin eikä heitä saa kiusata. Sama koskee seksityötä.

Kontulan kanta kaupalliseen seksiin on selvä. Hän ei pidä siitä, että kaupallisuuden piiriin tuodaan yhä laajenevassa määrin uusia elämänaloja.

– Ei-kaupallinen seksi on huomattavasti parempi vaihtoehto. Mutta koska elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa tällaisia tendenssejä on, pitää katsoa, miten seksityössä selvitään mahdollisimman vähin vahingoin.

Paritettuja
selkeä vähemmistö

Moni on ihmetellyt, miksi tutkija keskittyy itsenäisiin seksityöntekijöihin, kun maailma on pullollaan epäinhimillisesti kohdeltuja paritettuja, ei-itsenäisiä prostituoituja.

Anna Kontula valitsi tutkimuksensa kohteeksi itsenäiset seksityöntekijät siksi, että juuri heidän tekemänsä keikkatyö on Suomessa vaiettua seksityötä.

Ja koska haastateltavat piti saada uudestaankin kiinni, kohteeksi rajautuivat juuri Suomessa asuvat seksityöntekijät, eli he, joilla parittajia ei ole.

Yllättävää kyllä, itsenäisesti toimivia prostituoituja näyttäisi Suomessa olevan myös selvästi enemmän kuin paritettuja.

– Vuoden 2005 arvion mukaan päivätasolla yksi kolmasosa ja vuositasolla yksi neljäsosa seksityöntekijöistä toimi parittajan kautta, Kontula kertoo.

Kontula on päätynyt omiin arvioihinsa monien kirjallisten lähteiden, haastattelujen ja poliisin tilastojen avulla.

Siltikin hän korostaa, että Suomen luvut on karkeita arvioita, jotka saattavat heittää useilla tuhansilla ilman että asiaa pystytään tarkistamaan mistään.

– Voi myös olla niin, että paritettuja onkin Suomessa vain yksi kymmenesosa, hän muistuttaa.

Maailmanmitassa arvioiden tekeminen on vielä vaikeampaa.

– Sen voi sanoa, että länsimaissa kaikkein heikoimmassa asemassa – jos jätetään ihmiskauppa pois – olevat ovat yleensä kadulla ja he ovat pääosin itsenäisiä. Sitten on bordellit, joissa työskentelevät ovat yleensä paritettuja. Huipulta löytyvät escort-tyyppiset itsenäiset prostituoidut.

Keikkatyötä

Seksityöntekijöiden kirjoituksiin ja haastatteluihin perustuvan tutkimuksen luoma kuva suomalaisesta prostituutioista eroaa melkoisesti vallitsevista myyteistä.

Myyteistä Kontula nimeää valtavirtafeminismin hellimän uhrimyytin, jossa seksityöntekijät nähdään passiivisina, Suomeen joko väkisin tai erehdyttämällä tuotuina uhreina, jotka ottavat 20 asiakasta vastaan päivässä.

Toinen tyypillinen myytti on peräisin sovinistisesta ajattelusta. Siinä seksityöntekijä nähdään hyvin toimeentulevana liikenaisena.

– Näitäkin varmasti on, mutta suuri enemmistö sijoittuu niistä kauas, Kontula sanoo.

Mustavalkokuva onkin tutkijan mukaan ymmärrettävissä vain poliittisen keskustelun kautta, poliittisena aseena.

Oikea tai tyypillisin seksityöläinen on Kontulan mukaan suomalainen 20-30 -vuotias nainen, jolla on koulutusta ja jolla on muitakin työllistymismahdollisuuksia, mutta lähinnä matalapalkkaisille palvelualoille.

– Tyypillinen seksin myynti on osa-aikaista. Joskus otetaan yksi asiakas viikossa tai yksi kuukaudessa.

Seksityö on Kontulan mukaan kustannustehokasta ja se takaa vapauksia, joita naiset eivät koe saavansa muissa ansiotöissä, joita heillä on tarjolla.

Turvattomuus

Seksityöntekijöiden mukaan heidän hyvinvointiaan eivät uhkaa niinkään pahat rikollisjärjestöt kuin leima, joka sulkee heidät ulos yhteiskunnasta ja estää akuuteissakin tilanteissa turvautumisen poliisiin tai terveyspalveluihin.

Kontulan haastattelemat seksityöntekijät toivovat sellaisen lainsäädännön purkamista,
jolla suoraan kriminalisoidaan heitä.

– Toiminta on periaatteessa laillista, mutta et pysty sitä laillisesti tekemään, koska lähes kaikki ympäröivä toiminta on kriminalisoitu. Niinpä seksityöntekijä on käytännössä lainsuojaton.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään