Vapaaottelu
Kamppailulajissa yhdistellään lyönti- ja potkutekniikoita sekä eri painilajeista tuttuja mattotekniikoita. Se pohjautuu etäisesti antiikin olympialaisten kuninkuuslajiin pankrationiin. Suomessa otteluita on järjestetty vuodesta 1997 asti ja lajilla on tuhansia harrastajia.
Suomessa järjestetään sekä amatööri- että ammattilaiskilpailuja, joista suurimpia ovat Fight Festival, Cage, Botnia Punishment ja Carelia Fight. Amatöörit ottelevat pääosin seurojen järjestämissä salikisoissa.
Tavoitteena on voittaa ottelu tyrmäyksellä, tuomarin keskeytyksellä, lukolla, kuristuksella tai tuomariäänin. Mikäli ottelu kestää täyden ajan, tuomarit päättävät voittajan pisteytysjärjestelmällä. Ottelut käydään kehässä tai häkissä.
Välillä tuntuu, että bisnes ja urheilu ovat jopa vähän ristiriidassa toistensa kanssa.
Otteluiden kesto ja säännöt vaihtelevat amatööri- ja ammattilaisotteluiden välillä otteluajan ja sallittujen tekniikoiden kohdalla. Amatööriotteluissa matto-ottelun aikana ei saa käyttää iskuja ja niissä käytetään enemmän suojavälineitä. Kehätuomarit keskeyttävät ottelut hyvissä ajoin toisen ottelijan jouduttua alakynteen tyrmäysten välttämiseksi. Ammattilaisottelut ovat kestoltaan tyypillisesti kaksi tai kolme kertaa viisi minuuttia.
Kaksituhatpäinen yleisö pitää meteliä ja osoittaa suosiotaan Cage 13 Spring Break -vapaaottelutapahtumassa Vantaalla lauantai-iltana. Huppariin pukeutunut Anton Kuivanen, 26, astuu valokeilaan ja LL Cool J:n Mama Said Knock You Out pamahtaa soimaan. Yksi harvoista vaparin ammatikseen määrittävistä suomalaisista varjonyrkkeilee tiensä teräshäkin reunalle. Musiikin hiljetessä, yleisö alkaa kannustaa; Anton, Anton, Anton. Yhdeksän ammattilaisottelun jälkeen on 73-kiloisten sarjassa alkamassa illan pääottelu Kuivasen ja hollantilaisen Raymond Jarmanin välillä.
Cage 13 -tapahtuma on yleisöystävällinen urheilutapahtuma, jossa puitteet ovat kohdallaan ja ottelijat ymmärtävät fanien merkityksen. Useat heistä kiittävätkin yleisöä ottelunjälkeisissä haastatteluissa. Illan kymmenestä ottelusta kahdeksan päättyy ennen täyttä aikaa. Tapahtumassa nähdään näyttäviä lukkoja, heittoja sekä pystyottelua ja niin sanottua ground and poundia, eli iskujen vaihtoa maassa. Osassa otteluita turhan suuri tasoero selittää otteluiden nopean lopun.
Show-meininkiä ja kunnioitusta
Vapaaotteluun kuuluu tietty showmielinen vastustajan provosointi, jota Kuivasen sisääntulomusiikki kuvastaa. Tästä huolimatta ottelijat kunnioittavat toisiaan suuresti ja kättelevät ennen ottelua ja halailevat sen jälkeen.
Illan pääottelussa käydään Kuivasen hallitsemaa vääntöä kolmannen ja viimeisen erän viimeiselle minuutille asti, ennen kuin yleisön suosikin polvipotku kylkeen aiheuttaa teknisen tyrmäyksen.
Vapaaottelussa pienikin virhe johtaa nopeaan tappioon. Tämän takia ottelut pysyvät usein jännittävinä loppuun asti. Kuivanen on ollut lähellä toistaiseksi kovimman vastustajansa, silloin Euroopan toiseksi rankatun Casimir Bendyn, tyrmäämistä kun tämä on voittanut hänet suoralla polvilukolla.
No pain, no gain!
Vapaaottelusta kuulee usein puhuttavan rajuna tai jopa väkivaltaisena urheilulajina. Se, että otteluita usein käydään häkissä, ei hälvennä tätä yhtään. Tällainen näkemys perustuu kuitenkin ajalle, jolloin otteluita mainostettiin, lauseilla kuten “ei sääntöjä”, eikä niissä käytetty hanskoja tai kehätuomareita.
– Kun hyppäät häkkiin siinä tulee turvallinen olo. Otteleminen on asia, jonka teen kaikkein parhaiten. Ja häkki on se oma mesta, Kuivanen kertoo muutamaa päivää ennen ottelua.
– Vaikka en ole mikään kontrollifriikki muutenkaan, niin häkissä tiedän ainakin tasan mitä siellä voi tapahtua ja mitä ei, Kuivanen jatkaa.
Amin Asikaisen sparraaja
Vapaaottelua valvotaan tiukasti. Otteluissa on selkeät säännöt, tiukat tuomaristandardit ja ammattilaisottelijat ovat huippu-urheilijoita, siinä missä muidenkin lajien ammattilaiset.
Useat vapaaottelijat harjoittelevat muiden lajien huippujen kanssa. Viisi tuntia päivässä treenaava Kuivanen kertoo sparranneensa viime kesän ammattinyrkkeilijöiden Amin Asikaisen ja Pekka Mäen kanssa.
– Ottelupäivä on juhlapäivä, jolloin pääse korjaamaan treenikauden satoa. Jos on treenannut hyvin, ottelusta voi nauttia, Kuivanen heittää.
Kuin vuorelle kiiveten
Itsensä ottelijana ja ihmisenä kehittämisen sekä mahdollisimman kovien vastustajien kohtaamisen lisäksi Kuivanen ei aluksi kerro tarkempia tavoitteita nousujohteiselle uralleen, jolla hän on voittanut kaksitoista ammattilaisottelua ja hävinnyt neljä. Hetken juteltuamme haasteista ja eri organisaatioista, hän toteaa kuitenkin kovimpien matsien olevan UFC:ssa ja, että toivoo ottelevansa siellä vielä joskus.
Ammattilaisvapaaottelussa asiat ovat kuitenkin urheilun lisäksi kiinni myös bisneksestä, jonka takia hän ei uskalla arvioida mahdollista ajankohtaa isommille areenoille siirtymiselle.
– Välillä tuntuu, että bisnes ja urheilu ovat jopa vähän ristiriidassa toistensa kanssa. Olen kuitenkin onnellinen, että voin tehdä tätä täysipainoisesti ja saada toimeentuloni tästä, Kuivanen kertoo.
Rajun fyysisen rääkin lisäksi vapaaottelu on myös henkisesti koetteleva ja valtavaa keskittymistä vaativa laji. Kuivanen vertaa uraansa vuoren kiipeämiseen, jossa jokainen ottelu on askel tiellä, jossa hän kehittyy ihmisenä ja ottelijana.
Nopeimmin kasvava urheilulaji
Cagen tapahtumajohtaja Pekka Rantala on tyytyväinen iltaan ja yleisömäärään. Anton-kannustukset osoittavat hänen mielestään, että Suomeen on syntymässä fanikulttuuria mikä on edellytys suurempien tapahtumien järjestämiselle.
– Tarvitaan valtavirran tunnistamia ottelijoita, että laji voi menestyä, Rantala toteaa.
Ensimmäisessä Cage-tapahtumassa vuonna 2004 itsekin otellut tapahtumajärjestäjä uskoo, että lajin suosio tulee kasvamaan räjähdysmäisesti kuten Yhdysvalloissa on tapahtunut.
Vapaaottelun suosio lähti nousuun UFC-organisaation myötä ja lopullinen läpilyönti tapahtui The Ultimate Fighter -tosi-tv-ohjelman aikana vuonna 2005. Nykyään vapaaottelu saavuttaa jo enemmän katsojia kuin nyrkkeily. Useissa yhteyksissä on myös väitetty vapaaottelun olevan maailman nopeimmin kasvava urheilulaji. Rantala lupaileekin salamyhkäisesti, että marraskuussa näemme jotain suurta myös Suomessa ja, että vuoden sisään täyttyy jo jäähalli.
Tapahtumaviikolla loppunut Sali-tosi-tv-ohjelma, joka on kuvattu Antonin ja monen muun Cage 13 -ottelijan kotisalilla GB-Gymillä, on antanut lajille suuren nosteen. Kuivanen kertoo esimerkiksi saavansa fanipostia ja ihmisten tunnistavan hänet kaupungilla.
Tapahtumajohtaja Rantalan toteamus, että Suomeen on kehittymässä vapaaottelukulttuuria on aistittavissa Cagessa, yleisö ei koostu pelkästään kovaksi keitetyistä vapaaottelumerkkeihin sonnustautuneista urheilijatyypeistä vaan yleisöön mahtuu kaikenlaista väkeä. Aiempiin tapahtumiin nähden myös naisten osuus yleisössä näyttäisi kasvaneen huomattavasti. Nähtäväksi jääkin mitä jännittävää marraskuussa tapahtuu, koska Kuivanen nähdään UFC:ssa ja mikä jäähalli täyttyy ensimmäisenä.
Vapaaottelu
Kamppailulajissa yhdistellään lyönti- ja potkutekniikoita sekä eri painilajeista tuttuja mattotekniikoita. Se pohjautuu etäisesti antiikin olympialaisten kuninkuuslajiin pankrationiin. Suomessa otteluita on järjestetty vuodesta 1997 asti ja lajilla on tuhansia harrastajia.
Suomessa järjestetään sekä amatööri- että ammattilaiskilpailuja, joista suurimpia ovat Fight Festival, Cage, Botnia Punishment ja Carelia Fight. Amatöörit ottelevat pääosin seurojen järjestämissä salikisoissa.
Tavoitteena on voittaa ottelu tyrmäyksellä, tuomarin keskeytyksellä, lukolla, kuristuksella tai tuomariäänin. Mikäli ottelu kestää täyden ajan, tuomarit päättävät voittajan pisteytysjärjestelmällä. Ottelut käydään kehässä tai häkissä.
Välillä tuntuu, että bisnes ja urheilu ovat jopa vähän ristiriidassa toistensa kanssa.
Otteluiden kesto ja säännöt vaihtelevat amatööri- ja ammattilaisotteluiden välillä otteluajan ja sallittujen tekniikoiden kohdalla. Amatööriotteluissa matto-ottelun aikana ei saa käyttää iskuja ja niissä käytetään enemmän suojavälineitä. Kehätuomarit keskeyttävät ottelut hyvissä ajoin toisen ottelijan jouduttua alakynteen tyrmäysten välttämiseksi. Ammattilaisottelut ovat kestoltaan tyypillisesti kaksi tai kolme kertaa viisi minuuttia.
uutiskirje 
