Vaikka vaalien äänestysprosentit ovat olleet viime vuosina laskussa eikä monenkaan kansalaisen taskusta löydy puolueen jäsenkirjaa, niin kiinnostus politiikkaan ei silti ole vähentynyt. Tämä selviää Suomen Akatemian Valta-tutkimusohjelmassa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksen tekijä Åbo Akademi professori Lauri Karvonen toteaakin, että Itse asiassa viime vuosina on havaittu jopa politiikkakiinnostuksen kasvaneen.
– Kansalaisista on myös tullut yhä kriittisempiä politiikkaa kohtaan. Kriittisyyden kasvu johtuu koulutustason kohenemisesta, mikä helpottaa politiikan seuraamista ja sen ymmärtämistä.
Yhteinen arvomaailma tärkeä
Julkkisehdokkaiden määrän lisääntyminen vaaleissa kuvaa monen mielestä politiikan henkilöitymistä. Sekään ei tutkimuksen mukaan pidä paikkaansa.
– Vaikka yksittäiset ehdokkaat ovatkin tulleet lähemmäksi äänestäjiä, ei yleistä henkilöitymiskehitystä ole havaittavissa edes eurooppalaisella tasolla.
Äänestyspäätökseen vaikuttavat edelleen ennen muuta laajat asiakokonaisuudet, äänestäjän ja ehdokkaan yhteneväiset arvot sekä vaalipiiri.
Karvosen mukaan ehdokkaan arvomaailma merkitsee paljon. Äänestyspäätöksissä painavat muun muassa suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin, maahanmuuttoon sekä kansainvälistymiseen.
– Yhtä lailla vaikuttavat äänestäjän oma tausta, esimerkiksi työpaikka ja tulotaso. Äänestäjät haluavat, että ehdokas edustaa ennen kaikkea omaa vaalipiiriään.
Yleisradion mahti hiipuu
Median rooli on myös mullistunut viime vuosikymmenien aikana. Aiemmin puolueilla oli vankka ote lehdistöstä, ja puoluelehdet olivat suosittuja. Myös Yleisradiotoiminta oli 70–80-luvuilla melko lailla ohjattua ja julkisin varoin kontrolloitua.
Yleisradion merkitys on Karvosen mukaan romahtanut sen kulta-ajoista, sillä kaupalliset kanavat niin radiossa kuin televisiossakin ovat ottaneet entistä enemmän valtaa.
Professori Karvonen painottaa, että kansalaisilla on odotettua paremmat edellytykset keskustella niistä asioista, joista tehdään päätöksiä.
– Kansalaisten koulutustason parantuminen, kriittisyyden lisääntyminen sekä politiikkakiinnostuksen kasvu tarkoittavat sitä, että äänestäjiä voisi tulevaisuudessa huomioida entistä enemmän.
Euroopassa on jo tehty kokeiluja siitä, millä tavoin kansalaiset saataisiin mukaan suoraan poliittiseen päätöksentekoon. Karvonen arvelee, että sen kaltaiset toimet yleistyvät tulevaisuudessa myös meillä.