SAK:n puheenjohtajuuden toukokuussa jättävästä Lauri Ihalaisesta ei tiettävästi tule uutta valtakunnansovittelijaa. Pätevyys riittäisi, mutta muodollinen pätevyys puuttuu eikä kelpoisuusehtoja muokata häntä varten.
Tuskin Ihalainen pirteäksi eläkeläiseksi kuitenkaan heittäytyy. Vaaleja järjestetään vähän väliä. Kesäkuussa ovat jo eurovaalit, kahden vuoden kuluttua eduskuntavaalit ja siitä vajaa vuosi eteenpäin presidentinvaalit. Olisiko mikään yllätys, jos rehdin miehen maineensa harvinaisen hyvin säilyttänyt Ihalainen olisi ehdokkaana noissa kaikissa?
SDP:llä ei nyt ole edes näköpiirissä seuraajaehdokasta Tarja Haloselle. Mitat täyttäviä olisi moniakin, mutta jokainen on henkilönä sellainen, jolla on yhtä paljon vastustajia kuin kannattajia.
Päivänpolitiikassa ryvettymätön Herra Sopimusyhteiskunta voi olla kova sana, varsinkin jos talous noudattaa pessimistisimpiä oletuksia. Suurtyöttömyyden ja soppajonojen maassa turvaa ei haeta fiineiltä kokoomuslaisilta.
Valtakunnansovittelijan henkilö on vielä hakusessa, mutta valtakunnanhurmurin paikasta ei toisten kannata kilpailla puhemies Sauli Niinistön kanssa. Lehtitietojen mukaan Niinistö hurmasi yksistään yhden tammikuisen viikon aikana ensin Ruotsin prinsessan Victorian, sitten Taitoluisteluliiton puheenjohtajan Susanna Rahkamon ja lopuksi jäällä kai koko kansan. Triplan täydentämiseen tarvittiin muutama luistelupotku.
Taitoluistelussa hyppysarjoja nimetään niiden kehittäjien mukaan. Ihmissuhdemaailmassa viikon sisään mahtuva Niinistön tapainen urakkahurmaaminen on tästä lähtien kolmoissauli.
Voi sarjaan halutessaan lisätä vielä neljännenkin menestyksen, sillä hurmuri-Niinistö hurmasi myös Ylen presidenttigallupissa ylivoimaisesti. Gallupilla ei kylläkään ollut edes poliittisen hömppäviihteen arvoa, koska sen mukaan kokoomuksella presidenttiehdokkaita olisi kolme ja keskustan ehdokkaana suosion mittauksessa esiintynyt pääministeri Matti Vanhanen on kieltäytynyt kunniasta. Muut kysytyt nimet olivat vielä epämääräisempiä.
Mutta hyvä on, että gallup tehtiin. Muuten olisi tullut melkein viikonlopun mittainen tauko Sauli Niinistö -uutisiin. Ei olisi ollut muuta kerrottavaa kuin että Niinistö oli katsomassa taitoluistelua.
Hurmausuutisten lisäksi iltapäivälehdet raportoivat yhden viikon aikana 16.–23. tammikuuta Niinistön tanssineen jäällä, edustaneen yksin, näyttäneen rakastuneen reippaalta ja nousseen kansan silmissä talouspäättäjien kärkeen.
Lisäksi Niinistö antoi yhden erikoishaastattelun, jossa sanoi ihmisten odottavan hänen virhettään. Erikseen kerrottiin Niinistön vaimon olevan töissä.
Jos ei tällä myötäsukaisella julkisuudella nousta presidentiksi, niin ei sitten millään.
Pitäisiköhän luetteloon lisätä vielä yksi uutinen: Niinistö hurmasi toimittajat.
Kannattaako enää naureskella Pohjois-Korean Kim Jong-il-uutisille? Saammeko kohta kuulla, että 24. elokuuta 1948 juuri Salon kaupungin kohdalla taivaalle syttyi kirkas tähti, jota tieteilijät eivät olleet aiemmin havainneet?
Tällaisessa asioita puolueellisen tarkoitushakuisesti hahmottavassa puoluelehdessä on se vika, että ollaan yksipuolisia. Kerrotaan vain omien johtajien tekemisistä ja saavutuksista.
Onneksi maan lehdistö pääsääntöisesti on kuitenkin riippumaton ja moniarvoinen, asioita eri kanteilta puolueettoman viileästi tarkasteleva. Stalinilainen henkilöpalvonta ei niissä tule kuuloonkaan.
Kaiken huuman keskellä tuntuu unohtuvan, että kaikesta huolimatta Sauli Niinistö on vain kokoomuslainen poliitikko.
Eduskunnan puhemiehenä hän on toki valtion arvoasteikossa korkealla, mutta käytännössä puhemiehen työnä on tylsistyä täysistunnoissa. Ainoat kohokohdat kokee kerran vuodessa, kun valtiopäivien avajaisissa saa istua muiden arvovieraiden seurassa kahvipöydässä.
Muu väki juo kahvia ja syö pullaa seisaallaan valtiosalin tungoksessa.
lehti 