– Enemmän kuin kuntalaisten kuulemisesta, olen huolissani nykypäättäjien päätöksentekokyvystä. Päättäjien pitää kyetä tekemään myös vaikeita päätöksiä. Joskus olen havainnut jonkin tyyppistä vastuun pakoilua, kertoi Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Onko kuntapalveluja 2017? -tilaisuudessa Porissa.
Kunnallinen palvelutarjonta ei ole hetken luomus, sen rakentamiseen on kulunut vuosia ja vuosikymmeniä. Saattaa olla, että nyt tarjolla olevan palveluvarustuksen rakentaneissa päättäjissä oli enemmän ryhtiä kuin näissä nykyisissä.
Tutkimuksiin viitaten Mäki-Lohiluoma kehui kuntahallintoa, kuntien tuottamien palvelujen määrää ja laatua paremmaksi kuin mitä ne olivat 20 vuotta sitten. Kunnat tuottavat kaksi kolmasosaa kaikista julkisen sektorin tuottamista palveluista, mutta nyt alkaa kunnissa tulla raja vastaan.
Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) jatkoi samasta asiasta vaatimalla keskustelun käynnistämistä siitä, mikä on valtion, kunnan ja yksittäisen kansalaisen vastuu häntä koskevissa asioissa. Ministerin mukaan ihmisen omavastuun lisääminen on suorastaan välttämätöntä.
– En tarkoita asiakas- ja palvelumaksujen mittavaa nostamista, vaan sitä, että ihminen ottaa henkisen vastuun elämästään ja elämäntavastaan ja ottaa vastuuta lähimmäisistään. Yhteiskunnan turvaverkon pitää kuitenkin olla niin vahva, että silloin kun apua tarvitaan, sitä myös saa.
Palveluja voidaan myös parantaa
Kuntien tarjoamien palvelujen tuntuvaa heikkenemistä pelätään monella suunnalla. Pelko on aiheellinen, sillä niinhän on jo käynyt vähäväkisissä syrjäisissä kunnissa. Näissä kunnissa kutistuu myös yksityinen palvelusektori.
Porin apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen ei kuitenkaan usko, että lähivuosina tapahtuisi kuntapalvelujen totaalinen romahtaminen. Jos tietyt edellytykset täyttyvät, niin palvelut saattavat jopa jonkin verran parantua.
– Kunnille pitää antaa riittävät edellytykset huolehtia palvelujen sekä kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin ja toimeliaisuuden järjestämisestä, vaati Laaksonen.
Porissa toimiva yksityinen dementiahoitokoti Dagmaaria tekee yhteistyötä kaupungin kanssa. Toiminnanjohtaja Taru Anttilan mukaan yhteistyön sujumisessa ei ole moittimista, mutta valtion viranomaisten antamissa määräyksissä ja ohjeissa mennään joskus metsään. Toisinaan ne ovat todella kaukana siitä, mitä dementikot haluavat ja tarvitsevat.
Tuskin sellaista kuntatilaisuutta onkaan, jossa ei sanottaisi jotakin Paras-hankkeesta. Kuntien lukumäärä on kutistunut ja kunnallisten luottamushenkilöiden ote on hieman terästynyt. Mitä muuta?
– Se on jäänyt kesken, niittasi kansanedustaja ja Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd.).
lehti 