Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 13.8.
2000-luvun Suomessa sosiaalinen nousu alemmasta tuloryhmästä ylempään on aiempaa harvinaisempaa. Köyhäksi syntynyt todennäköisesti pysyy köyhänä koko elämänsä.
Pysyvistä tuloeroista ja jähmettyvästä Suomesta kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksessa kesäkuussa valmistunut tutkimus. Tutkimuksen toinen tekijä, erikoistutkija Ilpo Suoniemi sanoo Viikkolehden haastattelussa ilmiön taustalla olevan kaksi tekijää. Kaikista suurituloisimmat saavat kaikista tuloistaan yli puolet kevyemmin verotettuina omaisuustuloina. Samaan aikaan vähimmäisetuudet ovat pudonneet todella mataliksi.
Stadin Aikapankissa ei synny edes kiitollisuudenvelkaa. 300 ihmisen hankkeessa vaihdetaan palveluita. ”Valuuttana” on tovi. ”Tämä on vahva poliittinen prosessi ja vaihtoehtoinen rakennelma”, kertoo Aikapankin perustajiin kuuluva Rubyvan der Wekken, tämän viikon Viikkolehden kansijutussa.
Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä pohtii uuden lukuvuoden alkaessa peruskoulun olevan lähtökohtaisesti hyvä. Kaikki lapset saavat käydä samaa hyvää koulua, jossa kasvatetaan eheitä ihmisiä. Enempää tehokkuutta ei kouluun Uusikylän mielestä tarvita. Sellaiset vaatimukset osoittavat, ettei lapsen kasvua ymmärretä.
Hallitus päättää ensi vuoden budjetista viikon kuluttua. Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei tuo lisää resursseja harmaan talouden torjumiseen, vaikka menetykset lasketaan miljardeissa ja Jyrki Katainen etsii lamalaskulle maksajia. Päinvastoin, syyttäjiä uhkaavat jopa irtisanomiset. ”Tulonsiirto rikollisille”, sanoo verotutkija Markku Hirvonen.
Kansallissosialistit vainosivat kulttuurieliittiä Saksassa. Mikä sai monet suomalaiset taiteilijat siitä huolimatta lumoutumaan natsikultista? Tätä pohtii Kari Saviniemi Viikkolehdelle kirjoittamassaan esseessä.
Tuula-Liina Varis pohtii kolumnissaan, että suomalaisessa päätöksenteossa on aina suosittu kieltoja. Monia järjettömiä asioita ei kuitenkaan saada kiellettyä millään, jos niihin liittyy kilpailua.
lehti 