KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Pisteet eivät riittäneet keskikouluun, mutta telakasta tuli Kari Uotilan korkeakoulu

Kari Uotilan ja toimitusjohtaja Martin Saarikankaan välille syntyi luottamus, joka vielä 1990-luvulla oli uusi ja kohahduttava asia.

Kari Uotilan ja toimitusjohtaja Martin Saarikankaan välille syntyi luottamus, joka vielä 1990-luvulla oli uusi ja kohahduttava asia. Kuva: Pekka Pajuvirta

Muistelmateos vie aikaan, jolloin työelämä oli täynnä kiihkeää poliittista kamppailua.

Kai Hirvasnoro
5.7.2022 12.30

Entinen kansanedustaja ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Kari Uotila on saanut näköisensä muistelmateoksen. Kansan Uutisten entisen päätoimittajan Sirpa Puhakan kirjoittama Telakan senaattori on nimeään myöten henkeen ja vereen tarina telakkamiehestä, joka teki toisen uran politiikassa.

Sitä ennen hänen elämänsä suunta ratkesi jo varhaisteininä keskikoulun pääsykokeissa. Ennen peruskoulua kansakoulusta pyrittiin neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta lukio-opinnot mahdollistavaan keskikouluun. Se haave Uotilalta jäi pisteen päähän.

Kansalaiskoulusta mentiin tyypillisesti ammattikouluun. Sen jälkeen Uotila jatkoi Helsingissä Wärtsilän Hietalahden telakan konepajakoulussa, josta hän valmistui levysepäksi. Vuonna 1955 syntyneestä Uotilasta tuli telakan mies 5.6.1972.

Telakkalaisuus leimasi hänen poliittistakin uraansa, mutta kansanedustajana Uotilan politiikan sisältö laajeni perinteisistä duunariteemoista tasa-arvoon, miespolitiikkaan sekä isien ja miesten oikeuksiin.

Masan ja duunarien luottomies

Ilman telakan tuomaa julkisuutta poliittinen ura olisi jäänyt ehkä saavuttamatta. Suurelle yleisölle Uotila tuli tunnetuksi Helsingin telakan monivaiheisessa pelastusoperaatiossa, josta syntyi Masa-Yards ja molemminpuolinen luottamus toimitusjohtaja Martin Saarikankaan kanssa. Siihen sisältyi myös ennen kuulumaton 50 000 markan vaalituki Uotilan kampanjalle vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.

Puhakka kirjoittaa, että Saarikankaalle asia oli pragmaattinen. Uudeltamaalta olisi valittu joka tapauksessa eduskuntaan vasemmistoliiton edustaja. Miksi siis ei omaa miestä?

Uotila kertoo teoksessa, että hänellä oli unelma omasta elämästään kertovasta kirjasta. Suurin palo oli kertoa telakka-ajoista tuleville sukupolville.

Ay-toiminnan lisäksi Hietalahden telakalla käytiin puoluepoliittista kamppailua kansandemokraattien ja alakynnessä olleiden sosiaalidemokraattien välillä, ja erikseen vielä kansandemokraattien sisällä.

Se todella kannattikin kertoa. Nykypäivänä on vaikea ymmärtää, että poliittiset intohimot olivat tuolloin jokapäiväinen osa työelämää. Ay-toiminnan lisäksi Hietalahden telakalla käytiin puoluepoliittista kamppailua kansandemokraattien ja alakynnessä olleiden sosiaalidemokraattien välillä, ja erikseen vielä kansandemokraattien sisällä.

Ensimmäinen poliittisesti sykähdyttävä kokemus Uotilalle oli Chilen vallankaappaus vuonna 1973. Telakkalaiset järjestivät viiden minuutin työnseisauksen presidentti Salvador Allenden kuoleman johdosta ja Chilen kansan puolesta.

”Se oli sykähdyttävää. Kyse ei ollut vain telakasta Suomessa, meidän työpaikoistamme. Koimme ammattiyhdistysliikkeen olevan osa maailmanlaajuista solidaarisuutta”, Uotila kuvailee.

Joukossa piti seistä

Telakalla piti valita, kenen joukoissa seisoo. Vanhempi kansandemokraattinen väki innosti nuoria tulokkaita poliittiseen toimintaan. Nuoria piti löytää, ja heitä löytyi, koska voimasuhteet pakottivat.

Uotila kertoo kirjassa kasvaneensa kansandemokraattiseen liikkeeseen vaistonsa pohjalta ja liittyneensä SKP:hen, ”koska puolueeseen kuului liittyä”.

Enemmistöläiset, taistolaiset ja demarit istuivat omissa palavereissaan ruotimassa kantaansa lakkoihin, palkankorotuksiin ja milloin mihinkin telakan työntekijöitä koskeviin asioihin.

Vaikuttajaura alkoi ammattiosaston nuoriso-osastosta. Pääluottamusmies Uotilasta tuli vuonna 1988, yksitoista vuotta myöhemmin. Tuolloin 33-vuotiaana hänellä oli takanaan telakalla yli kuusitoista vuotta.

Vanhojen jermujen väistyessä vastakkainasettelua työnantajan kanssa purettiin, mutta toisaalta ay-toiminnassa oli kyse aivan perusasioista.

”Työnantajan asenteesta kertoo se, että me jouduimme lakkoilemaan siitä, saammeko me rukkasia, joilla me voimme pitää kuumasta teräksestä kiinni. Saammeko me turvasaappaita, ettei meidän jalat murskaannu teräslevyjen alle. Saammeko me lämpöpukuja, että me voimme tehdä töitä viimassa laivan kyljessä kahdenkymmenen asteen pakkasessa ja viidentoista metrin tuulessa.”

Ay-väki karsasti vasemmistoliittoa

Vuonna 1990 telakkamiehen elämä muuttui, kun hän siirtyi vasemmistoliiton palkalliseksi varapuheenjohtajaksi yhdessä Salme Kandolinin kanssa. 35-vuotiaalla ”rehellisellä duunarilla” oli kysyntää. Hänen vastuullaan olivat työelämäasiat ja suhteet uuteen puolueeseen epäluuloisesti suhtautuvaan ay-liikkeeseen.

”Perustamisvaiheessa ja alkuvaiheessa välit olivat erittäin kitkerät. Ay-liikkeestä tuli paljon kritiikkiä, että metsään mennään ja vanha olisi parempi kuin tällainen punavihreä uuskotkotus”, hän muistelee kirjassa.

1992 piti palata telakalle, koska puolueen rahat eivät riittäneet silloisen suuruisen puoluetoimiston ylläpitämiseen, eivätkä eduskunnan ovet avautuneet vielä vuoden 1991 vaaleissa.

1995 ne aukenivat. Uotila kokee olleensa kansanedustajana projektiosaaja, joka innostui ja sai asioita vireille. Asioiden edistäminen jäi muiden tehtäväksi. Projekteja olivat muun muassa harmaan talouden torjunta ja 1990-luvulla kuuma kysymys taisteluhelikoptereista.

Viime vaaleissa Uotila ei ollut enää ehdolla. Joukkuepelaaja teki päätöksensä, kun vaimo Ani Uotila sairastui syöpään, johon hän menehtyi pääsiäisenä. Kari Uotila arvelee kirjassa, että muutoin hän olisi ehkä asettunut ehdokkaaksi myös vuonna 2019, ja ”Ani Uotila oli varma, että Kari olisi asettunut ehdokkaaksi – ainakin vielä kerran”.

Sirpa Puhakka: Kari Uotila – Telakan senaattori. Kulttuuriosuuskunta Partuuna, 268 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään