KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

”Meidän tehtävämme toimittajina on nyt jatkaa hänen työtään” – palestiinalaiset toimittajat kaipaavat toukokuussa surmattua kollega Shireen Abu Aklehia

Toukokuussa Palestiinassa ammuttiin arvostettu toimittaja Shireen Abu Akleh. Hän oli maan ensimmäisiä naistoimittajia ja monille nuorille journalisteille esikuva.

Toukokuussa Palestiinassa ammuttiin arvostettu toimittaja Shireen Abu Akleh. Hän oli maan ensimmäisiä naistoimittajia ja monille nuorille journalisteille esikuva. Kuva: Kaisu Sofia Kinnunen

Toukokuussa Palestiinassa ammuttiin arvostettu toimittaja Shireen Abu Akleh, 51. Hän oli maan ensimmäisiä naistoimittajia ja monille nuorille journalisteille esikuva. Mitä paikalliset toimittajat ajattelevat tapahtuneesta?

Kaisu Sofia Kinnunen
23.7.2022 7.00

Työhuoneen nojatuolit ovat tulvillaan ruususeppeleitä ja surunvalitteluja. Työpöydällä lojuu kesken jääneitä kirjoja, joiden välissä on kirjanmerkkejä. Lattialla palaa useita kynttilöitä, jotka on aseteltu vainajan nimikirjainten muotoon. Seinällä roikkuu Palestiinan kartan muotoinen peili.

Palestiinan Ramallahissa sijaitseva työhuone kuului palestiinalais-yhdysvaltalaiselle toimittaja Shireen Abu Aklehille, 51, joka työskenteli televisioyhtiö Al-Jazeeralle. Abu Akleh oli 11. toukokuuta kollegansa kanssa raportoimassa Jeninin pakolaisleirillä Israelin armeijan tekemistä ratsioista, kun häntä ammuttiin päähän. Hän sai surmansa, ja tieto hänen kuolemastaan ylitti myös kansainvälisen uutiskynnyksen.

Shireen Abu Aklehin työhuoneen lattialla palaa useita kynttilöitä, jotka on aseteltu vainajan nimikirjainten muotoon.

Shireen Abu Aklehin työhuoneen lattialla palaa useita kynttilöitä, jotka on aseteltu vainajan nimikirjainten muotoon. Kuva: Kaisu Sofia Kinnunen

Palestiinalaiselle kansalle ja toimittajayhteisölle menetys on ollut suuri, sillä Abu Akleh oli maan ensimmäisiä naistoimittajia. Hän alkoi työskennellä Al-Jazeerassa 90-luvun lopulla.

– Hän omisti elämänsä ja työnsä palestiinalaisille, joten olemme menettäneet puolustajamme. Meidän tehtävämme toimittajina on nyt jatkaa hänen työtään, toimittaja ja Abu Aklehin kollega Maysa Salameh kertoo Al-Jazeeran toimituksessa.

Salameh korostaa kollegansa olleen pidetty työtoveri ja hyvin herkkä ihminen, jota ihmisten tarinat koskettivat syvältä.

Abu Aklehin surmaan liittyvien tapahtumien tutkinta on kesken. Al-Jazeera ja palestiinalaiset sanovat useiden todisteiden viittaavan siihen, että Israelin sotilaat ampuivat hänet tarkoituksellisesti. Israel on kiistänyt kyseiset väitteet ja väittää tappavan luodin olleen peräisin palestiinalaisjoukkojen aseesta.

Palestiinalaiset ovat vaatineet tapaukselle kansainvälisen rikostuomio-oikeuden tutkintaa. Tutkimusta ei ole vielä tehty. Abu Aklehilla oli yllään press-tunnuksin varustettu luotiliivi ja kypärä.

Palestiinassa on tapettu kuluneen vuoden aikana kaksi toimittajaa. Vähemmälle kansainväliselle huomiolle jäi 1. kesäkuuta tapahtunut toimittaja Ghufran Hamed Warasnehin, 31, surma. Häntä ammuttiin rintaan Arroubin pakolaisleirillä. Palestiinalaiset syyttävät surmasta Israelin sotilasjoukkoja.

Palestiinalaisten toimittajien esikuva

Abu Akleh oli esikuva monelle nuorelle naistoimittajalle. Lisäksi hän opetti journalismia nuorille toimittajille.

– Lapsena otin hiusharjan mikrofoniksi ja esitin olevani Abu Akleh, toimittaja Hayat Khader Hamdan, 28, nauraa.

Abu Akleh oli esikuva myös toimittaja Hayat Khader Hamdanille. Khader Hamdan työskentelee tv-toimittajana Abu Aklehin tavoin.

Abu Akleh oli esikuva myös toimittaja Hayat Khader Hamdanille. Khader Hamdan työskentelee tv-toimittajana Abu Aklehin tavoin. Kuva: Kaisu Sofia Kinnunen

Khader Hamdan työskentelee tv-toimittajana Abu Aklehin tavoin. Tällä hetkellä hän viettää äitiyslomaa. Uutinen tunnetun toimittajan menetyksestä musersi hänet.

– Kun kuulin uutisesta, pidin silloin sylissäni parin kuukauden ikäistä lastani. Tajusin, että olisin voinut olla samassa tilanteessa kuin hän, ja lapseni olisivat jääneet ilman äitiä, Khader Hamdan sanoo.

Uutisen jälkeen Khader Hamdan teki surutyötään julkaisemalla muistoja ja kirjoituksia Abu Aklehista sosiaalisessa mediassa.

Khader Hamdan on työskennellyt tv-toimittajana seitsemän vuoden ajan. Khader Hamdan haastatteli Abu Aklehia tunnetuista palestiinalaisista kertovaan tv-ohjelmaan Aklehin kodissa. Välillä Khader Hamdan tapasi häntä myös kentällä.

– Hän kannusti minua ja muita naistoimittajia olemaan vahvoja ja rohkeita. Hän antoi mielellään neuvoja nuorille toimittajille, Khader Hamdan kertoo.

Myös Layaly Amro, 22, varttui Abu Aklehin äänen kuuluessa televisiosta. Amro valmistui toimittajaksi vain viikko Abu Aklehin surman jälkeen. Tunnettu naistoimittaja oli hänen esikuvansa. Vaikka uutinen oli järkytys, esikuvan menetys ei lannista häntä.

– En ole peloissani. Olen nyt entistä motivoituneempi tekemään työtäni, Amro toteaa.

Nuoren toimittajan kotona seinällä roikkuu Abu Aklehin kuva. Surman jälkeen Amro osallistui opiskelijakavereidensa kanssa Abu Aklehia koskevaan mielenosoitukseen sekä kotikaupunkinsa Hebronin kaduilla että yliopistolla. Lisäksi Amro teki surman jälkeisenä päivänä menetetyn toimittajan muistoa kunnioittavan videon.

Tavoitteena totuuden kertominen

Amron opinnot toimittajaksi kestivät neljä vuotta. Vastavalmistuneella toimittajalla ei ole vielä työpaikkaa, mutta hän haaveilee freelancer-toimittajan työstä.

– En halua, että joku ulkopuolelta tuleva kertoisi meidän palestiinalaisten tarinaamme. Halusin toimittajaksi, koska haluan itse kertoa tarinaamme.

Vaikka Amro ei malta odottaa pääsevänsä tekemään toimittajan työtä käytännössä, korostaa hän ammatin haasteita Palestiinassa.

– On uuvuttavaa työskennellä tässä ammatissa, sillä se on yksi vaikeimmista ammateista täällä. Meitä ei suojella, Amro toteaa.

Israelin miehittämällä alueella toimittajan työ on haasteellista. Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Palestiinassa toimittajat kohtaavat väkivaltaa, heitä pidätetään, työvälineitä tuhotaan ja oikeuskäsittelyjä evätään.

– Olimme kerran kuvausryhmän kanssa todistamassa palestiinalaisten talon purkamista. Haastattelin siellä erästä henkilöä suorassa lähetyksessä. Kävi niin, että israelilainen sotilas häiriköi haastateltavaani, ja haastateltava lähti tilanteesta pois, Khader Hamdan kertoo.

Khader Hamdan ei halunnut tapahtuman estää työnsä tekoa, vaan hän jatkoi puhumista suorassa lähetyksessä. Hän puhuu sinnikkyydestä ja periksiantamattomuudesta toimittajan keskeisinä ominaisuuksina Palestiinassa. Lisäksi hän kokee, että työn teossa vallitsee eräänlainen ristiriita.

– Toimittajana tehtäväni on näyttää totuus. Haluan yhtäaikaisesti näyttää totuuden, mutta haluan olla myös turvassa.

Haasteista huolimatta toimittajaksi vastavalmistuneen Amron äiti on kannustanut tytärtään toimittajuuden pariin.

– Varmasti monet palestiinalaiset perheet haluavat, että journalismia tehdään, vaikka ammatti on vaarallinen. Jokaisessa perheessä on henkilökohtaista kärsimystä, ja perheet haluavat totuuden tulevan julki, Amro pohtii.

Naistoimittajat kohtaavat sukupuolisyrjintää

Amro aikoo seuraavaksi hakea töitä. Myös työmarkkinoilla voi ilmaantua haasteita.

– Olen kuullut, että naistoimittajien keskuudessa ei suosita hijabin käyttöä tietynlaisten töiden kohdalla. Työn saamisen ehtona saattaa olla, että huivia ei töissä saa käyttää. Työ jäi opiskelutoveriltani saamatta, koska hän ei suostunut ottamaan huivia pois, Amro kertoo.

– Olen kuullut, että naistoimittajien keskuudessa ei suosita hijabin käyttöä tietynlaisten töiden kohdalla. Työn saamisen ehtona saattaa olla, että huivia ei töissä saa käyttää. Työ jäi opiskelutoveriltani saamatta, koska hän ei suostunut ottamaan huivia pois, Layaly Amro kertoo.

– Olen kuullut, että naistoimittajien keskuudessa ei suosita hijabin käyttöä tietynlaisten töiden kohdalla. Työn saamisen ehtona saattaa olla, että huivia ei töissä saa käyttää. Työ jäi opiskelutoveriltani saamatta, koska hän ei suostunut ottamaan huivia pois, Layaly Amro kertoo. Kuva: Kaisu Sofia Kinnunen

Hijab on huivi, joka peittää naisen hiukset ja kaulan. Khader Hamdan on neljän lapsen äiti ja kertoo, miten vaikeaa on yhdistää äitiys ja toimittajan työ. Työn teko edellyttää paljon sukulaisten, kuten äidin apua lasten hoidossa, sillä usein tv-toimittaja on töissä iltaisin.

– Uskon myös, että toimittajana johtotehtäviin eteneminen on täällä naisille vaikeampaa. Naistoimittajan täytyy olla vahva, sillä muut huomaavat hänen heikot pisteensä nopeasti. Itse olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että minulla on hyvä itsetunto toimittajana, Khader Hamdan toteaa.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Palestiinassa naistoimittajat kohtaavat sukupuolisyrjintää. Järjestön mukaan heiltä esimerkiksi evätään useammin pääsy tietyille alueille kuin mieskollegoilleen.

Khader Hamdan korostaa, että pääsääntöisesti hänellä on ollut hyvät työolosuhteet. Amro uskoo, että toimituksessa yleisesti vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri.

– Toimittajat ovat yhtä perhettä, koska meillä on sama tavoite. Olemme kuin sisaruksia ja haluamme suojella toinen toisiamme.

Pelko ei ole vaihtoehto

Nuoret toimittajat näkevät tulevaisuutensa valoisana siitä huolimatta, että he ovat menettäneet esikuvansa. Khader Hamdan kuitenkin tiedostaa työnsä riskit ja on ajatellut vaihtaa Abu Aklehin surman jälkeen nykyisen työtehtävänsä johonkin toiseen.

– Poliittisia aiheita käsittelevän tv-reportterin työ on täällä vaarallisin osa-alue toimittajalle. Nyt olen vastuussa itseni lisäksi lapsistani. Vaikka en pelkää, en halua silti riskeerata omaa tai lasteni elämää.

Hän unelmoi omasta tv-ohjelmasta ja on avoin kansainvälisille työmahdollisuuksille. Amro haluaisi myös opiskella lisää ulkomailla, kuten Kanadassa tai Suomessa, ja unelmoi elokuvien teosta. Hän haluaa tehdä työtä kotikaupunki Hebronissa ja kertoa yksilöihin keskittyviä tarinoita eletystä todellisuudesta. Amro korostaa, että ei ole peloissaan ammatinvalinnastaan, vaikka sukulainen kehotti vaihtamaan alaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Myös Salameh toteaa Al-Jazeeran toimistossa, että Palestiinassa toimittajayhteisö ei aio pelätä työn tekoa Abu Aklehin surman jälkeen.

– Emme ole peloissamme, päinvastoin. Tämä tragedia tekee meistä vahvempia, Salameh kiteyttää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään