Työnantajan liikuntasetelit menevät väärille ihmisille
Työpaikkaliikunnasta tehdyn tutkimuksen mukaan useampi kuin neljä viidestä työnantajasta tukee henkilöstönsä liikuntaa. Tuki on keskimäärin 173 euroa työntekijää kohti, yhteensä 360 miljoonaa euroa vuodessa.
Kyselyn mukaan yritysjohdon tärkein peruste työpaikkaliikuntakulujen hyväksymiselle on riittämättömästi liikkuvien työntekijöiden aktivoiminen liikuntaan ja sen tuomat terveydelliset ja taloudelliset hyödyt.
Työpaikkaliikunta ei kuitenkaan kohdistu niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Käytännössä tuki ohjautuu niille, jotka liikkuvat jo entuudestaan riittävästi.
Hallituksen periaatepäätökseen on kirjattu, että terveysliikunta tulisi vakiinnuttaa osaksi yritysten henkilöstöpalveluja.
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula on yksi työeläkeiän nostamisen puolestapuhujista. Hänen näkemyksensä mukaan työpaikkaliikunnan asiantuntevalla järjestämisellä on suuri merkitys työssä jaksamiseen.
– Suunnitelmallisuutta ja hyviä käytäntöjä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi. Työpaikkaliikunnan suuntaamista ohjaavat aktiivisimmin liikkuvien mieltymykset, Rehula arvelee.
Liikunta nostaa eläköitymisikää
Myös työterveyslaitoksen tutkimusjohtajan Guy Ahosen mielestä työpaikkaliikunnalla on suuri merkitys eläköitymisiän nostamisessa. Hänen mielestään vähiten liikkuvat ovat tärkein haaste yrityksille ja yhteiskunnalle.
– Liikunta vaikuttaa välittömästi yrityksen tärkeimpään tuotantotekijään, henkilöstöön, Ahonen totesi Suomen kuntourheiluliiton seminaarissa Helsingissä torstaina.
Työterveyslääkäri Markku Seuri pohti työterveyshuollon roolia työpaikkaliikunnan lisäämiseksi. Hänen mielestään työterveyshuollon ja liikunnan suhde on vähintään ristiriitainen.
Seurin mukaan ongelmana ovat etenkin elintapasairaudet. Hänen mielestään työterveyshuollon pitäisi tuntea yritysten henkilökunnan terveydentila nykyistä paremmin.
– Liikunnan puute liittyy kaikkiin pitkää työuraa uhkaaviin sairauksiin. Työpaikkaliikunnan tarve kasvaa ja työterveyshuollon on tultava siihen mukaan.