Sopimus tuo metallin pääsopimusalan työntekijöille yhden prosentin palkankorotuksen ja puolen prosentin palkkavinoutumien korjaamiseen tarkoitetun paikallisesti sovittavan työpaikkakohtaisen korotuserän.
Hyvinkääläisen Pasi Karttusen esittämä hylkäysesitys kaatui liitovaltuuston torstaina pitämässä ylimääräisessä kokouksessa äänin 41–11, yksi valtuutettu jätti tyhjän lapun suljetussa lippuäänestyksessä.
Liittovaltuusto kävi liittotoimikunnan yksimielisesti hyväksyttäväksi esittämästä neuvottelutuloksesta lähes kolmetuntisen keskustelun.
Mitenkään ylistävien lauseiden saattelemana liittovaltuusto ei tes-neuvottelijoittensa työn tulosta hyväksynyt.
Epäselvyyttä edelleen
paikallisesta erästä
Liittovaltuuston varapuheenjohtaja Juha Kapiainen puki sanoiksi monen tunnot kertoessaan olonsa sopimusneuvottelijana olevan turhautunut, koska ei voi neuvottelutuloksen olevan hyvä.
– Tulos ei ole hyvä, koska se ei turvaa ostovoimaa sopimuskauden aikana, totesi sopimusta kannattanut Kapiainen.
Kapiaisen tavoin puuttui moni valtuutettu sopimukseen sisältyvään paikallisesti sovittavaan erään. Sen mukana olo herätti arvostelua ja siihen katsottiin edelleen liittyvän paljon epäselvyyksiä. Toisaalta se todettiin realiteetiksi, jota itse asiassa on metallin sopimuksissa sovellettu jo viime vuosituhannella, muun muassa järjestelyerän nimellä.
Puheenjohtaja Riku Aalto katsoo sopimuksen korostavan luottamusmiesten asemaa. Hänen mukaansa Metallin ja Teknologiateollisuuden sopimusmallia ei ole aikaisemmin sovellettu palkankorotuksissa, Kohtuullisen korotuksen lisäksi mallia puoltaa on se, että sen avulla on mahdollista korjata palkkavääristymiä ja ottaa huomioon yritysten erilaisen tilanteen.
Prosenttilinja herätti
arvostelua
Liiton sihteerin Matti Mäkelän mielestä paikalliseen sopimiseen otetun perälaudan selkeys on sopimuksen tärkein saavutus.
Liittojohdon korostama perälauta sai valtuutetuilta kiitosta. Perälautaa – yhden prosentin yleiskorotusta ja puolen prosentin työpaikkakohtaista erää – sovelletaan työpaikoilla automaattisesti, jos luottamusmies ei muusta sovi.
Osa liittovaltuuston jäsenistä ei ollut luottamusmiehen toimintaedellytysten kohentumisesta yhtä vakuuttunut kuin liittojohto.
Neuvottelutuloksen prosenttilinja herätti arvostelua. Liittojohdon toivottiin seuraavissa neuvotteluissa muistavan paremmin liittokokouspäätöksen, jonka mukaan solidaarisuutta ajavan Metalliliitto tavoittelee palkkaratkaisuissa prosenttilinjan sijasta senttilinjaa.
Venytys
kannatti
Riku Aalto katsoi valtuuston kokouksessa liiton osuneen oikeaan ajaessaan tes-neuvottelujen jatkosta neuvottelemisen keväällä elokuulle.
– Yritysten tilauskirjat ovat (sen jälkeen) kasvaneet pääsääntöisesti hyvin ja työllisyystilanne on parantunut.
Telakkateollisuuden heikon tilanteenkin huomioonottaen puheenjohtaja uskoi liiton neuvottelijoiden saavuttaneen monella tavalla paremman ratkaisun nyt kuin mihin keväällä olisi ollut mahdollisuuksia.
Miinuspuolelle, selkeäksi taka-askeleeksi Aalto tunnusti sen mitä oli sovittu paikallisesta sopimisesta. Kolikon toinen puoli tässäkin oli luottamusmiehen aseman korostuminen. Tämän ei ole pakko sopia mistään , mutta hänellä on myös oikeus neuvotella palkkaliukumista yli puolentoista prosentin palkankorotuksen.
Työnantaja oli
nollalinjalla
Mäkelän mukaan Metalliliitto lähtee siitä, että palkankorotusvaraa voidaan maksaa enemmän kuin sopimuksen mukainen 1,5 prosentin mukainen perälauta.
Erityisen merkittävän Mäkelä piti myös sitä, että sovittu yleiskorotus on suurempi kuin paikallisesti sovittava erä.
Mäkelä kannatti sopimuksen hyväksymistä, mutta oli samaa mieltä kuin Juha Kapiainen.
– On todennäköistä, etteivät reaaliansiot juuri tällä kierroksella nouse.
Metallityöntekijän reaaliansiot olisivat Mäkelän mielestä kuitenkin jääneet pahasti miinukselle, jos työnantajan neuvottelujen aluksi esittämä linja olisi toteutunut. Teknologiateollisuuden avauksessa ei puhuttu yleiskorotuksesta yhtään mitään eikä siinä myöskään ollut korotusta taulukkopalkkoihin.
Lomautussäädöksistä
neuvotellaan
Riku Aalto kertoi Metalliliiton tavoittelevan viime syksyn ratkaisuun liittyneiden määräaikaisten lomautustilanteita koskeneiden lainsäädäntömuutosten voimassaoloajan jatkamista ainakin vuodella. Asiasta käydään Aallon mukaan neuvotteluja maan hallituksen kanssa.
Aalto pitää EK:n sekaantumista palkkaneuvotteluihin hämmentävänä. Hän muistutti liittokierroksen olleen EK:n toivomus ja kehotti sitä pitämään näpit irti neuvotteluista, koska sellainen ei millään muotoa lisää luottamusta yrityskohtaisiin neuvotteluihin.
Aalto ihmetteli myös palkansaajapuolella esiintynyttä ”kummallista kiehuntaa”. Muissa palkansaajajärjestöissä on kommentoitu ja arvosteltu metallialan sopimuksia hänen mielestään kovin heikoin asiatiedoin,