Stuertti Sami Heikkilän mielestä lentäminen on ok kohtuullisesti käytettynä. Halvat lentoliput ruokkivat kuitenkin turhaa lentomatkustamista.
– Totta kai lennot ovat liian halpoja, jos ihminen maanantaina päättää lentävänsä perjantaina johonkin ihan siksi, että lennot ovat niin halvat, hän sanoo.
– Kilpailu on järjetöntä, jos lentolipun saa halvemmalla kuin junalipun.
Heikkilä toteaa sahaavansa omaa oksaansa, kun kertoo pitävänsä lentämistä paljolti kerskakulutuksena. Hänestä lyhyet lennot pitää kuitenkin korvata junilla.
– Raideliikennettä pitää kehittää meilläkin. Se on suuntaus Keski-Euroopassa, hän sanoo eikä sure sitä, jos Poriin tai Seinäjoelle ei pääse reittilennolla Helsingistä.
– Raideliikenne palvelee varmasti laajempaa käyttäjäkuntaa.
Heikkilälle lentely ja siihenkin liittyvä ilmastomuutos on osa isompaa kokonaisuutta.
– Se liittyy kaikkeen kerskakulutukseen, kertakäyttökulttuuriin ja siihen, että kansalaiset nähdään ensisijaisesti kuluttajina. Vähempikin riittäisi.
Stuertti ei matkusta lomalla
Sami Heikkilä, 38, on juuri aloittanut Finnairin lentoemäntien ja stuerttien luottamusmiehenä. Takana on ensimmäinen toimistoviikko.
– Onneksi osaan työehtosopimuksen aika hyvin, hän sanoo. Sen hän on oppinut ammattiliiton valtuuston jäsenenä.
Nyt Heikkilä tekee töitä kaksi viikkoa luottamusmiehenä kuuden viikon välein ja on lopun ajan entiseen malliin stuerttina, joka lentää Finnairin koneiden mukana kotimaassa, Euroopassa ja kaukomailla.
Suosikkikohde on Bangkok.
– Siellä on lämmintä ja lennot ovat rauhallisia yölentoja.
Lomalla 12 vuotta stuerttina työskennellyt Heikkilä ei matkusta.
– Mieluummin pysyn paikallani varsinkin nyt, kun on lapsia, hän sanoo. Kotona Mäntsälässä ovat 4- ja 6-vuotiaat ipanat.
Heikkilä halusi stuertiksi jo ennen lukioikää.
– Sitä nuorempana taisin haaveilla lentäjän ammatista, mutta se jäi huonon matikkapään takia.
Hän harrasti purjelentoa.
– Lopetin, koska se on niin vaarallista. Siinä voi pudota.
Aina työnantajan käytettävissä
Sen lisäksi, että saa matkustaa ja tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, stuertti on kiinni työssään seitsemän päivää viikossa 24 tuntia vuorokaudessa. Kuukauden vuorolistat tulevat viisi päivää etukäteen ja lomista saa lopullisen tiedon kaksi viikkoa ennen lomaa.
– Elämän hallinta on hieman vaikeaa, Heikkilä toteaa.
Työviikko voi sisältää viisi aamulentoa Eurooppaan tai kotimaahan, mutta se voi sisältää myös käynnin Oulussa yöpymisineen.
Koko reissulta ei saa palkkaa, ainoastaan työvuoron ajalta.
– Esimerkiksi Oulun yöpymisen ajalta ei makseta, vaikka stuertti on siellä, koska on työnantajan käytettävissä. Ne tunnit ovat pois omasta ajasta.
Työviikkoon voi kuulua lento New Yorkiin, jolloin kotoa on pois kolme päivää putkeen.
– Kaukolennoilla, varsinkin lännestä tultaessa, pää on sekaisin kaksi päivää minullakin, joka olen hyvä nukkumaan.
Rankaksi lentämisen tekee myös se, että stuertit ja lentoemännät ovat koko työvuoronsa ajan samassa tilassa jopa satojen ihmisten kanssa. Sosiaalitiloja ei ole.
– Se kuormittaa.
Mutta mukaviakin puolia on.
– Vaihtelevuus, Heikkilä kehuu.
– Joka lennolla aloitetaan nollasta. Matkustajien lisäksi työkaverit vaihtuvat.
Työ vaatii pitkää pinnaa ja joustavuutta.
– Pitkä pinna on ehkä tärkein ominaisuus, koska täytyy olla järjissään vuorokauden ajasta riippumatta.
Yhä enemmän töitä
Työnantajan kanssa väännetään palkasta ja lepoajoista. Juuri nyt työehtosopimusneuvottelut ovat jumissa, vaikka ilman sopimusta on oltu huhtikuusta lähtien. Stuerttien ja lentoemäntien yhdistyksessä on vajaat 2 500 jäsentä. Järjestäytymisaste on 90.
– Työnantajista Finnair on suurin ja sillä on sitten suurin suukin.
Heikkilän mielestä valtio-omisteisuus tekee Finnairista hankalan työnantajan aikana, jolloin Suomea hallitsee porvarihallitus ja oikeistoenemmistö.
– Porvari ei ehkä halua ajaa työntekijäpuolen intressejä. Finnair pitää pelastaa, mutta työntekijöiden hyvinvoinnilla ei ole suurta väliä.
Vaikka yhtiöllä menee nyt paremmin kuin jokin aika sitten, työntekijöitä ei päästetä helpolla.
– Työnantaja haluaa tehostaa eli teettää samalla palkalla enemmän töitä. Meidän mielestä se on sama kuin palkan alennus, Heikkilä toteaa.
Kahden kerroksen palkat
Kuormittavuutta on viime vuosina lisännyt sekin, että yhtiön catering-henkilökuntaa on vähennetty. Poispotkittujen työtä tekee osaltaan matkustamohenkilökunta.
Myös ulkomaisen työvoiman käytöstä väännetään. Intialaisia, kiinalaisia ja thaimaalaisia lentoemäntiä on Finnairinkin leivissä yhä enemmän.
Palkkataso näissä maissa on tunnetusti alhaisempi kuin Suomessa.
– Sitä ei ole pystytty todentamaan, että myös lentoemännillä on näin. Alhaisemmilla palkoilla kuitenkin pystytään ulosliputtamaan suomalaisia työntekijöitä. Hiljaa hyväksytään tilanne, joka on tuttu esimerkiksi rakennusalalta, Heikkilä toteaa ja kysyy, miten valtionyhtiö voi harrastaa kahden kerroksen palkkapolitiikkaa.
uutiskirje 
