KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Turhuuden markkinat

Sami Heikkilä arvioi, että Suomessa ollaan hiljaa hyväksymässä kahden kerroksen palkkapolitiikka.

Sami Heikkilä arvioi, että Suomessa ollaan hiljaa hyväksymässä kahden kerroksen palkkapolitiikka. Kuva: Jarmo Lintunen

On turha lentää Helsingistä Seinäjoelle tai Pariisista Brysseliin. Usein on muutenkin turha lentää.

Tuula Kärki
27.8.2010 12.05

Stuertti Sami Heikkilän mielestä lentäminen on ok kohtuullisesti käytettynä. Halvat lentoliput ruokkivat kuitenkin turhaa lentomatkustamista.

– Totta kai lennot ovat liian halpoja, jos ihminen maanantaina päättää lentävänsä perjantaina johonkin ihan siksi, että lennot ovat niin halvat, hän sanoo.

– Kilpailu on järjetöntä, jos lentolipun saa halvemmalla kuin junalipun.

ILMOITUS
ILMOITUS

Heikkilä toteaa sahaavansa omaa oksaansa, kun kertoo pitävänsä lentämistä paljolti kerskakulutuksena. Hänestä lyhyet lennot pitää kuitenkin korvata junilla.

– Raideliikennettä pitää kehittää meilläkin. Se on suuntaus Keski-Euroopassa, hän sanoo eikä sure sitä, jos Poriin tai Seinäjoelle ei pääse reittilennolla Helsingistä.

– Raideliikenne palvelee varmasti laajempaa käyttäjäkuntaa.

Heikkilälle lentely ja siihenkin liittyvä ilmastomuutos on osa isompaa kokonaisuutta.

– Se liittyy kaikkeen kerskakulutukseen, kertakäyttökulttuuriin ja siihen, että kansalaiset nähdään ensisijaisesti kuluttajina. Vähempikin riittäisi.

Stuertti ei matkusta lomalla

Sami Heikkilä, 38, on juuri aloittanut Finnairin lentoemäntien ja stuerttien luottamusmiehenä. Takana on ensimmäinen toimistoviikko.

– Onneksi osaan työehtosopimuksen aika hyvin, hän sanoo. Sen hän on oppinut ammattiliiton valtuuston jäsenenä.

Nyt Heikkilä tekee töitä kaksi viikkoa luottamusmiehenä kuuden viikon välein ja on lopun ajan entiseen malliin stuerttina, joka lentää Finnairin koneiden mukana kotimaassa, Euroopassa ja kaukomailla.

Suosikkikohde on Bangkok.

– Siellä on lämmintä ja lennot ovat rauhallisia yölentoja.

Lomalla 12 vuotta stuerttina työskennellyt Heikkilä ei matkusta.

– Mieluummin pysyn paikallani varsinkin nyt, kun on lapsia, hän sanoo. Kotona Mäntsälässä ovat 4- ja 6-vuotiaat ipanat.

Heikkilä halusi stuertiksi jo ennen lukioikää.

– Sitä nuorempana taisin haaveilla lentäjän ammatista, mutta se jäi huonon matikkapään takia.

Hän harrasti purjelentoa.

– Lopetin, koska se on niin vaarallista. Siinä voi pudota.

Aina työnantajan käytettävissä

Sen lisäksi, että saa matkustaa ja tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, stuertti on kiinni työssään seitsemän päivää viikossa 24 tuntia vuorokaudessa. Kuukauden vuorolistat tulevat viisi päivää etukäteen ja lomista saa lopullisen tiedon kaksi viikkoa ennen lomaa.

– Elämän hallinta on hieman vaikeaa, Heikkilä toteaa.

Työviikko voi sisältää viisi aamulentoa Eurooppaan tai kotimaahan, mutta se voi sisältää myös käynnin Oulussa yöpymisineen.

Koko reissulta ei saa palkkaa, ainoastaan työvuoron ajalta.

– Esimerkiksi Oulun yöpymisen ajalta ei makseta, vaikka stuertti on siellä, koska on työnantajan käytettävissä. Ne tunnit ovat pois omasta ajasta.

Työviikkoon voi kuulua lento New Yorkiin, jolloin kotoa on pois kolme päivää putkeen.

– Kaukolennoilla, varsinkin lännestä tultaessa, pää on sekaisin kaksi päivää minullakin, joka olen hyvä nukkumaan.

Rankaksi lentämisen tekee myös se, että stuertit ja lentoemännät ovat koko työvuoronsa ajan samassa tilassa jopa satojen ihmisten kanssa. Sosiaalitiloja ei ole.

– Se kuormittaa.

Mutta mukaviakin puolia on.

– Vaihtelevuus, Heikkilä kehuu.

– Joka lennolla aloitetaan nollasta. Matkustajien lisäksi työkaverit vaihtuvat.

Työ vaatii pitkää pinnaa ja joustavuutta.

– Pitkä pinna on ehkä tärkein ominaisuus, koska täytyy olla järjissään vuorokauden ajasta riippumatta.

Yhä enemmän töitä

Työnantajan kanssa väännetään palkasta ja lepoajoista. Juuri nyt työehtosopimusneuvottelut ovat jumissa, vaikka ilman sopimusta on oltu huhtikuusta lähtien. Stuerttien ja lentoemäntien yhdistyksessä on vajaat 2 500 jäsentä. Järjestäytymisaste on 90.

– Työnantajista Finnair on suurin ja sillä on sitten suurin suukin.

Heikkilän mielestä valtio-omisteisuus tekee Finnairista hankalan työnantajan aikana, jolloin Suomea hallitsee porvarihallitus ja oikeistoenemmistö.

– Porvari ei ehkä halua ajaa työntekijäpuolen intressejä. Finnair pitää pelastaa, mutta työntekijöiden hyvinvoinnilla ei ole suurta väliä.

Vaikka yhtiöllä menee nyt paremmin kuin jokin aika sitten, työntekijöitä ei päästetä helpolla.

– Työnantaja haluaa tehostaa eli teettää samalla palkalla enemmän töitä. Meidän mielestä se on sama kuin palkan alennus, Heikkilä toteaa.

Kahden kerroksen palkat

Kuormittavuutta on viime vuosina lisännyt sekin, että yhtiön catering-henkilökuntaa on vähennetty. Poispotkittujen työtä tekee osaltaan matkustamohenkilökunta.

Myös ulkomaisen työvoiman käytöstä väännetään. Intialaisia, kiinalaisia ja thaimaalaisia lentoemäntiä on Finnairinkin leivissä yhä enemmän.

Palkkataso näissä maissa on tunnetusti alhaisempi kuin Suomessa.

– Sitä ei ole pystytty todentamaan, että myös lentoemännillä on näin. Alhaisemmilla palkoilla kuitenkin pystytään ulosliputtamaan suomalaisia työntekijöitä. Hiljaa hyväksytään tilanne, joka on tuttu esimerkiksi rakennusalalta, Heikkilä toteaa ja kysyy, miten valtionyhtiö voi harrastaa kahden kerroksen palkkapolitiikkaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Korkeat hakkuumäärät pienentävät järjestöjen ja tutkijoiden mukaan hiilinielua.

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander (vas.), finanssineuvos Jenni Pääkkönen ja finanssineuvos Janne Huovari esittelivät VM:n talousennusteen maanantaina. VM ennusti vuonna 2023, että vuonna 2025 työttömyysaste olisi 6,6. Nyt se on yli 3 prosenttiyksikköä heikompi.

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

Suomen yrittäjillä on tiukka ote hallituksesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee epäilyään.

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä, Hanna Sarkkinen summasi Petteri Orpon ja Riikka Purran saldon tähän mennessä.

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

Uusimmat

Korkeat hakkuumäärät pienentävät järjestöjen ja tutkijoiden mukaan hiilinielua.

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander (vas.), finanssineuvos Jenni Pääkkönen ja finanssineuvos Janne Huovari esittelivät VM:n talousennusteen maanantaina. VM ennusti vuonna 2023, että vuonna 2025 työttömyysaste olisi 6,6. Nyt se on yli 3 prosenttiyksikköä heikompi.

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

Suomen yrittäjillä on tiukka ote hallituksesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee epäilyään.

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä, Hanna Sarkkinen summasi Petteri Orpon ja Riikka Purran saldon tähän mennessä.

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

 
05

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veromuutokset vähentävät vain pienituloisimpien tuloja ensi vuonna, hyväosaisimmille yli 2000 euroa lisää

23.09.2025

Sumuttiko pääministeri, Koskela kysyy uusien työttömyyslukujen tultua julki

23.09.2025

Pienituloiset menettävät hallituksen leikkauksissa, ministeriön muistiot todistavat – arvio lapsiköyhyydestä kaksinkertaistui

23.09.2025

Työttömyysasteen trendi nousi jo 10 prosenttiin – viimeksi näissä luvuissa oltiin 1990-luvun laman jälkipuolella

23.09.2025

Asiantuntija hakkuista: ”Meillä on erittäin paljon tietoa kaikista vaikutuksista” – mursimme metsäkeskustelun myyttejä

23.09.2025

Hallitus jatkaa sosiaaliturvan leikkauksia ensi vuoden budjetissa – kymmeniä tuhansia suomalaisia köyhyyteen, vasemmistoliiton Minja Koskela sanoo

22.09.2025

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

22.09.2025

Mediatutkimus: Enää kuusi prosenttia suomalaisista lukee sanomalehden vain painettuna

22.09.2025

Onko Suomen vasemmisto yhtä kasvuaddiktoitunutta kuin oikeisto?

22.09.2025

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

21.09.2025

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

21.09.2025

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

20.09.2025

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

19.09.2025

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään