Miehet ovat jääneet liian vähälle huomiolle työyhteiskunnassa, väittää SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.
Hänen mukaansa miesten asema työmarkkinoilla uhkaa rapautua, mutta naisnäkökulman valta-asema työelämän sukupuolijärjestelmän tutkimuksessa on jättänyt miehet varjoonsa.
– Miesten työllisyysaste on hyvinä aikoina ennen 90-luvun lamaa mennyt alaspäin, kun naisilla se on parantunut. Miesten työllisyyden heikkeneminen ei kuitenkaan ole ollut mikään uutinen, ja se johtuu juuri naisnäkökulman hegemoniasta, Bergholm sanoo.
Naisten työllisyyskehitys on ollut jonkin verran miehiä parempaa myös laman jälkeen. Miesten työllisyys on pudonnut kautta linjan pitkällä aikavälillä, eniten alle 30-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden keskuudessa.
– Tällainen työllisyyden rakenteen muutos voi jatkuessaan olla todella harmillista, miehen terveys ei kestä joutilaisuutta. Esimerkiksi rikollisuus saattaa lisääntyä.
Rakennemuutokset suosivat naisia
Suomen työyhteiskunnan muutokset ovat Bergholmin mukaan suosineet naisia. Vaikka naisten asema varsinkaan palkkauksessa ei ole vieläkään saavuttanut miesten asemaa, lainsäädäntö on Bergholmin mukaan parantanut naisten asemaa oleellisesti. Tärkeimpänä muutoksena hän mainitsee vuonna 1945 voimaan tulleen palkkasäännöstelylain ja samapalkkaisuussopimuksen hyväksymisen eduskunnassa vuonna 1962.
– Ajattelutapa lähti murtumaan vähitellen ja johti siihen, että naisten palkoissa oltiin 70 prosentissa 60-luvulla.
Palvelu- ja hoivayhteiskuntaan siirtyminen sai aikaan sen, että suurin osa naisten näkymättömästä ja palkattomasta työstä muuttui yhteiskunnan maksamaksi palkkatyöksi. Rakennemuutos oli naisille onneksi, sanoo Bergholm.
– 70-luvulla tullut päivähoitolaki mahdollisti naisten työssäkäynnin. Naisten asema vahvistui ja useammat eivät enää olleet avustavassa työssä, kotirouvina tai töissä maatilalla. Samalla miesten työllisyys väheni.
Miehiä naisten aloille
Työllisyyden rakennemuutos on Bergholmin mukaan edelleen niin raju, että tulevassa yhteiskuntapolitiikassa miesten asema on otettava entistä vakavammin huomioon. Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Tämän segregaation purkaminen olisi käännettävä päälaelleen.
– Purkamisponnistukset ovat olleet sitä, että naisia on koetettu saada metallimiehiksi, diplomi-insinööreiksi ja poliiseiksi. Painopisteen tulisi siirtyä naisten saamisesta miesaloille niin, että naisvaltaisille aloille hakeutuisi enemmän miehiä.
Vaikka miesten osuus hoiva-alalla on hipun verran kasvanut, se ei Bergholmin mukaan riitä.
– Naisia on edelleen lähes 90 prosenttia. Jos palvelu- ja hoivayhteiskunnan voimistuminen jatkuu, herää kysymys, että loppuvatko naiset ja perinteiset miesten työt kesken.
Bergholmin mukaan nyt pitäisi tarttua miesten ennakkoluuloihin.
– Miesten kannattaisi vakavasti harkita, että olisiko järkevää valita sellaisia ammatteja, joissa on ennustettu työvoimapulaa. Miesten työllisyysasteen muutos on sen verran karua luettavaa.
Bergholm kritisoi tulkintoja, joissa naisten kasvavaa käyttöä työmarkkinoilla selitetään naisten koulutustason nousulla.
– Yhtä lailla miesten koulutustaso on noussut, mutta silloin työllisyysasteen laskua selitetään sillä, että miehet ovat koulutuksessa. Ei voi olla niin, että sama asia selittää miesten heikompaa työllisyyttä ja naisten parempaa työllisyyttä.
Bergholmin mukaan tulkinta ei selitä ainakaan niiden nelikymppisten miesten tarinaa, jotka ovat tippuneet työelämän kelkasta.
– Onko sitten niin, että naisten valmius 40-vuotiaina kouluttautua uuteen ammattiin on parempi kuin miehillä, hän kysyy.
– Voi myös olla, että miesten uskollisuus omalle ammatilleen on kääntymässä heitä vastaan.
”Miehet ovat liian konservatiivisia”
Bergholmin mukaan segregaation purkamiseen miesnäkökulmasta olisi ryhdyttävä tosissaan, jos kymmenen vuoden kuluttua haaveena on miesten ja naisten täystyöllisyys. Tehtävä ei ole helppo.
– Näyttää siltä, että miehet ovat kohtuuttoman konservatiivisia rakennemuutokseen, jossa työvoiman kysynnässä on suuria muutoksia.
Ratkaisisiko miesten siirtyminen naisvaltaisille aloille myös palkkaerot?
– Sille on jo selvää painetta. Korkean kysynnän myötä työn hintakin lähtee nousuun. Uskon, että miehet ovat väärässä siinä, jos luulevat että perinteisillä miestenaloilla on aina parempi palkka ja työllisyys. Eivät paperityöläisetkään näytä enää hyväosaisilta vaan uhanalaisilta.
Bergholmin mielestä miesten tulisi omaksua naisilta näiden joustava ammattiylpeys. Ammattia voi vaihtaa, jos entinen loppuu.
– Pitäisi ymmärtää, että omaa potentiaalia voi toteuttaa monella alalla. Olemalla sairaanhoitaja ei ole vähemmän mies.
uutiskirje 
