Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) arvioi keskiviikkona julkistetussa talousennusteessaan Suomen taloudessa tapahtuneen jyrkän nousukäänteen keväällä. Kansantuote kasvaa tänä ja ensi vuonna 3,7 prosenttia.
Nousua vauhdittaa etenkin vienti, joka PT:n arvion mukaan kasvaa tänä vuonna kymmenen prosenttia ja ensi vuonna kahdeksan prosenttia. Tämän vuoden kasvu on paljolti metsä- ja kemianteollisuuden sekä metallien jalostuksen varassa, vaikka kone ja laiteteollisuudenkin vienti on kääntynyt nousuun. Ensi vuonna se toimii viennin veturina.
Asuinrakentamisen kova kasvu nostaa yksityiset investoinnit nousuun jo tänä vuonna, vaikka muu rakentaminen sekä investoinnit koneisiin ja laitteisiin vielä supistuvatkin. Ensi vuonna puolestaan nämä kääntyvät kasvuun, kun asuinrakentamisen kasvu alkaa hidastua.
Työttömyyden kasvu taittuu
PT arvioi yksityisen kulutuksen kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia viime vuoden parin prosentin pudotuksen jälkeen. Muutos näkyy vähittäiskaupan kasvuna, asuntokaupan piristymisenä ja autokaupan vahvana elpymisenä. Ensi vuonna kasvu hieman hidastuu.
Kulutuksen kasvu pohjautuu paljolti omaisuustulojen kasvuun ja työllisyystilanteen parantumiseen, sillä palkansaajien reaaliansioiden nousu hiipuu ensi vuonna hintojen nousun kiihtyessä.
PT arvioi sopimuskorotusten asettuvan tänä vuonna yhden prosentin tasoon ja ensi vuonna hieman korkeammalle. Ansiotasoindeksi nousee tänä vuonna 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Kuluttajahinnat nousevat ensi vuonna myös 2,2 prosenttia.
Työllisyyden PT arvioi hieman kasvavan tämän vuoden lopulla, mutta jäävän kuitenkin keskimäärin viime vuoden tasolle. Ensi vuonna työpaikkoja tulee lisää noin 30 000.
Työpaikkojen lisäys ei näy suoraan työttömyyden vähenemisenä, sillä talousnäkymien paraneminen lisää myös työvoiman määrää. Tänä vuonna PT arvioi työttömiä olevan keskimäärin 8 000 enemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna työttömien määrä vähenee 14 000 ihmisellä ja työttömyys painuu kahdeksaan prosenttiin.
PT:n mielestä parantuvista työllisyysnäkymistä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen pitäisi kohdistaa lisätoimia.
Elvytys loppuu liian varhain
Talouden kääntyminen vahvaan kasvuun lisää myös valtion verotuloja ja se osaltaan auttaa pitämään valtiontalouden alijäämän tänä vuonna alle kymmenessä miljardissa eurossa. Ensi vuonna alijäämä kutistuu vielä pari miljardia euroa. Kuntien yhteenlaskettu talous muodostuu silloin jo ylijäämäiseksi, osin nousevien kunnallisverojen varassa.
PT:n arvioiden mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä ei tänä vuonnakaan ylitä EU:n asettamaa kolmen prosentin rajaa. Julkisen velan määrä asettuu kohtuulliselle 50 prosentin tasolle suhteessa kansantuotteeseen.
Hallituksen finanssipolitiikka oli PT:n laskelmien mukaan vielä viime vuonna elvyttävää. Tänä vuonna elvytysvaikutus on lähellä nollaa ja ensi vuonna finanssipolitiikka alkaa jo kiristää taloutta sekä valtion menojen että verojen kautta. Ensi vuoden kiristyksestä olisi PT:n mielestä voinut luopua esimerkiksi lisäämällä aktiivisen työvoimapolitiikan toimia. Myös kunnille olisi voinut antaa enemmän tukea, jotta ne eivät joutuisi turhaan leikkaamaan palvelujaan.