Viime kuukausina on järjestetty vaaleja muun muassa Ruotsissa, Italiassa, Bulgariassa, Keniassa, Angolassa ja Brasiliassa. Puolueet ja presidenttiehdokkaat ovat kampanjoineet, ja ihmiset ovat käyneet äänestämässä. Vaalituloksia on jännitetty, ja niistä on raportoitu mediassa. Keniassa ja Angolassa lopulliset päätökset vaalien oikeellisuudesta tehtiin tuomioistuimessa.
Demokraattiset vaalit ovat koko maailman mitassa kuitenkin yhä harvempien maiden etuoikeus. Autoritaarisuus on lisääntynyt, ja tänä päivänä vain kolmasosa maailman väestöstä elää demokraattisessa valtiossa.
Tilanne on huonoin sitten vuoden 1989, jolloin Berliinin muuri murtui ja sen jälkimainingeissa etenkin Itä-Euroopan maissa ja Afrikassa yksipuoluehallinnot vaihtuivat monipuoluedemokratioiksi.
– Nyt demokraattisten maiden määrä on vähentymässä, ja yhä useammat maat ovat muuttuneet aiempaa autoritaarisemmiksi, sanoo Kevin Casas-Zamora, Costa Rican entinen varapresidentti ja Kansainvälisen demokratian ja vaaliavun instituutin Idean pääsihteeri.
Casas-Zamora oli pääpuhujana ulkoministeriön syyskuussa järjestämässä tilaisuudessa, jossa ruodittiin demokratian heikkenevää tilaa eri puolilla maailmaa.
Idea on nimensä mukaisesti demokratiaa ja vapaita vaaleja edistävä valtioiden välinen järjestö. Sen päämaja on Tukholmassa.
Järjestö perustettiin Ruotsin ulkoministeriön aloitteesta Ingvar Carlssonin pääministerikaudella vuonna 1995 auttamaan uusia demokratioita vaalijärjestelyissä ja uusien perustuslakien laatimisessa.
Idean perustajina oli 14 maata, muiden muassa Ruotsi, Suomi, Norja ja Tanska, muista Euroopan maista Alankomaat, Espanja ja Portugali sekä muista maanosista Intia, Australia, Costa Rica ja pitkästä rotuerottelukaudesta juuri vapautunut Etelä-Afrikka.
Nykyään Idealla on 34 jäsenvaltiota ja järjestö on YK:n yleiskokouksen tarkkailijajäsen.
Avustus- ja koulutustyön lisäksi Idea analysoi maailman maita muutamien muuttujien mukaan ja tulosten perusteella jaottelee maat joko demokraattisiksi, autoritaarisiksi tai hybrideiksi.
Demokraattisen maan kriteerinä eivät ole pelkästään rehelliset ja edustukselliset vaalit, vaan mittareina on monia muitakin tekijöitä kuten riippumaton oikeuslaitos, toimiva sosiaaliturva tai sukupuolten välinen tasa-arvo.
Idean tuoreimmassa demokratian tilaa arvioivassa raportissa hiukan yli puolet maailman maista on luokiteltu demokraattisiksi, mutta suurin osa niistä on järjestön mukaan heikkoja demokratioita. Luokittelun mukaan aitoja demokratioita ovat ainoastaan Pohjoismaat, kahdeksan muuta Länsi-Euroopan maata, Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti.
Heikompia demokratioita ovat Intia, Japani ja kymmenkunta muuta Aasian maata, useimmat Latinalaisen Amerikan maat, kaikki Tyynenmeren maat sekä 18 maata Afrikassa. Lähi-idän maista demokraattisia ovat ainoastaan Israel, Libanon ja Irak, mutta nämäkin määritellään heikoiksi tai keskitason demokratioiksi.
Autoritaarisia maita ovat Venäjä, Valko-Venäjä, Kiina, useimmat Aasian ja Lähi-idän maat, parikymmentä Afrikan maata sekä Latinalaisen Amerikan maista Kuuba, Nicaragua ja Venezuela.
Näiden väliin jääviä hybridimaita ovat esimerkiksi Turkki, Serbia ja 14 Afrikan maata. Näissä maissa järjestetään vaalit säännöllisin väliajoin, mutta valtionpäämiehet ovat itsevaltaisia eivätkä vaalit ole aidosti vapaita.
Demokratian heikentyminen alkoi vuosien 2008–2009 finanssikriisistä.
Kevin Casas-Zamoran mukaan demokratian heikentyminen alkoi vuosien 2008–2009 finanssikriisistä.
Samoihin aikoihin Kiina on lisännyt vaikutusvaltaansa ja Yhdysvaltojen johdolla eri puolilla maailmaa on käyty terrorisminvastaista sotaa. Myös tiedonvälitys on muuttunut, ja mielipiteisiin vaikuttaminen on siirtynyt pitkälti sosiaalisen median alustoille.
Sen lisäksi että yhä useampi maa on ajautunut demokratiasta harvainvaltaan, monissa yhä demokraattisiksi luokitelluissa maissa demokratian laatu on heikentynyt. Heikkojen demokratioiden määrä on Casas-Zamoran mukaan kaksinkertaistunut sitten vuoden 2011. Esimerkkeinä hän mainitsee Unkarin, Brasilian, Intian sekä Yhdysvallat Donald Trumpin valtakaudella.
Erityisen huolestuttavana kannattaa pitää sitä, että yhä autoritaarisempiin keinoihin turvautuneet populistiset hallitukset ovat olleet hyvin suosittuja kansan keskuudessa.
Casas-Zamoran mukaan monista autoritaarisista maista on tullut koronan aikana entistäkin itsevaltaisempia, kun koronarajoituksia on käytetty tekosyynä opposition, kansalaisyhteiskunnan ja median tukahduttamiseen.
Idea-instituutin keräämien tietojen mukaan maailman demokraattisin maa on Tanska – olkoonkin että maata johtaa maahanmuuttajavihamielinen sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus. Idean mukaan Tanskassa kansalaisilla on kutakuinkin täydelliset perusoikeudet, tehokas parlamentti, riippumaton oikeuslaitos ja vapaa ja itsenäinen media.
Toisella sijalla on Ruotsi. Kolmannen sijan jakavat Saksa ja Suomi. Viidentenä ja kuudentena ovat Norja ja Uusi-Seelanti.
Suomen vahvuuksia ovat kansalaisoikeudet, peruspalvelut ja tasa-arvon toteutuminen. Näissä Suomi on Idean mittausten mukaan maailman kolmanneksi paras maa heti Tanskan ja Saksan jälkeen.
Edustuksellisen demokratian toteutumisessa Pohjois-Euroopan maat eivät olekaan enää parhaita, vaan ykkösenä on Costa Rica, seuraavana Espanja, sitten tasapisteissä Chile, Uruguay, Kreikka, Portugali, Ranska ja Ruotsi.
uutiskirje 
