Seisomme valokuvaajan kanssa eduskuntatalon portailla. Lokakuun aurinko valaisee keskiviikkoiltaa. Sovittuun aikaan portaita alas laskeutuu tämän jutun päähenkilö. Hän on vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski.
Ensi vuoden huhtikuun toisena päivänä hänestä tulee ex-kansanedustaja. Keväällä Myllykoski ilmoitti, ettei pyri enää eduskuntaan huhtikuun 2023 vaaleissa.
Olemme sopineet, että tämän illan aikana otamme selvää siitä, kuka oikein on Jari Myllykoski, mistä hän on tullut, ja mitä hän aikoo seuraavaksi tehdä.
Mutta aivan ensiksi istumme autoon.
Rasvanahka
Jari Myllykoski kertoo haluavansa yhä olla rasvanahkaduunari.
– Ja tarkoitan sitä kunnioittavassa mielessä. Itse olen työurani aloittanut vuorotöitä tekemällä jo koulupoikana, Myllykoski kertoo.
Vuonna 1959 syntynyt Myllykoski vietti lapsuutensa Luopioisissa, joka on nykyään osa Pälkänettä. Ammattikoulua hän kävi Valkeakoskella.
– 1980-luvun alussa sotaväen jälkeen tein erilaisia hommia kenkätehtaalla, asvalttiasemalla autokuskina ja raksalla sekatyömiehenä, kunnes löysin Kankaanpäästä lapsilleni äidin.
Myllykosken tie johti Satakuntaan Kiukaisiin, missä hän työskenteli nahkatehtaalla värjärinä.
– Siitä lähti käyntiin edunvalvontaurani. Olin siellä töiden lisäksi työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä, muiden muassa. Ne hommat olivat viedä kaiken ajan ja jaksamisen, koska en nuorena miehenä osannut kieltäytyäkään, Myllykoski muistelee.
Kiukaisista Myllykoski lähti töihin Harjavaltaan Outokummun jalometallien esikäsittelylaitokselle ja lupasi itselleen, että luottamushommat jäävät nyt pois.
Toisin kuitenkin kävi. Outokummulla Myllykoskesta tuli vuoron työsuojeluasiamies, sitten osaston luottamusmies, ja pari vuotta myöhemmin Jari Myllykoski oli koko laitoksen pääluottamusmies.
Myllykoski työskenteli Outokummulla vuoteen 2005 saakka, kunnes hän siirtyi Metallityöväen Liiton työehtosihteeriksi Helsinkiin. Kotikunta säilyi kuitenkin Satakunnan Nakkilassa, missä Myllykoski on istunut kunnanvaltuuston jäsenenä vuodesta 2000.
Ammattiyhdistyshommissa Myllykoskesta tuli vasemmistoliittolainen, vaikka miestä yritettiin kosiskella myös SDP:n riveihin.
– Tahtoni ajaa palkansaajien asiaa ja puolustaa työntekijöiden etuja oli niin luja, että ei ollut oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa kuin sitoutua vasemmistoliittoon.
Omaa puoluettaan Jari Myllykoski kuvailee näyttämällä ottamaansa kuvaa lokakuun ruskasta.
– Punaista ja vihreää pitäisi olla yhtä paljon, mutta nyt vihreää on vasemmistoliitossa jo vähän liian kanssa, kansanedustaja sanoo ja kertoo kaipaavansa vasemmistoliitolta enemmän työelämään ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä avauksia.
Hevosmies
Auto tuo meidät Vermon raviradalle Espooseen. Olemme paikalla kreivin aikaan, sillä ensimmäistä lähtöä vasta kuulutetaan.
Kansanedustaja morjestaa iloisesti raviradan henkilökuntaa. Maksamme pääsyliput ja lähdemme yhdessä terassille jatkamaan jutustelua samalla kun hevoset lämmittelevät radalla.
Jari Myllykoski tunnetaan eduskunnassa hevos- ja ravimiehenä. Koko poliittisen uransa ajan hän on ottanut kantaa hevostaloutta koskeviin kysymyksiin, ja hän istuu tällä hetkellä Eduskunnan Hevosystäväinseuran puheenjohtajana.
Hevoset ovat olleet läsnä Jari Myllykosken elämässä jo lapsesta saakka.
– Lapsuuden kesäpaikassa Kankaanpään Lempun Viironperällä oli hevonen, ja heinäpellolla tuli sitä ohjasteltua, Myllykoski sanoo.
Varsinainen hevosmies Myllykoskesta tuli sanojensa mukaan ”avioliiton kautta”. Hänen silloinen vaimonsa oli lapsuudesta asti ollut hevosharrastaja, ja Myllykosken kotiin Nakkilaan hankittiin pian oma hevonen.
– Siitä se sitten lähti. Tutut alkoivat sanoa minua hevosmieheksi, mutta minun piti korjata, että vaimo oli siinä hommassa päävastuussa, ja itse olin vain pahainen ponipoika, Myllykoski naurahtaa.
Siirrymme raviradan terassilta sisälle hakemaan Toto-kupongit ja ryhdymme Myllykosken kanssa ihmettelemään hevosia ja kertoimia.
– Raviurheilussa ja politiikassa on paljon samaa, Myllykoski sanoo samalla kun tutkii illan ohjelmaa.
– Molemmat ovat lajeja, jotka näyttävät päällepäin yksilösuoritukselta, mutta sitähän ne eivät ole. Ohjastajan ja hevosen taustalla on iso tiimi, joka tekee kovasti töitä, ja sama pätee myös kansanedustajiin: poliitikkojen tukena on iso joukko ihmisiä, eikä kukaan pärjää yksin.
Niin raviurheilussa kuin politiikassakin pelataan myös suurilla tunteilla. Joskus voittaa ja joskus häviää. Ja toisinaan tulee veikattua väärää hevosta.
– Neloslähdössä on kova pohjapari. Pelataan ”varman” päälle ja laitetaan kaksari niille, Mylläri vinkkaa.
Vihje pitää kutinsa. 10 euron panoksella voittoja tulee 41,20 euroa. Käymme tiskillä lunastamassa voittomme, ja lopetamme uhkapelaamisen siihen.
Silloin on hyvä lopettaa, kun on voitolla.
Ammattipoliitikko
Jari Myllykoski oli ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan 1999 ja toisen kerran 2003. Kummallakin kerralla kansanedustajan paikka jäi saamatta.
Hän ei ollut ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta Arkadianmäen ovet avautuivat nakkilalaiselle neljä vuotta myöhemmin.
Kevään 2011 vaaleissa Myllykoski pudotti vasemmistoliiton porilaisen kansanedustajan Veijo Puhjon, joka oli istunut eduskunnassa vuodesta 1995.
Vuonna 2019 kuolleesta Puhjosta ei Myllykoskella ole pahaa sanottavaa.
– Veijo silloin sanoikin, että jos jollekin piti hävitä, niin mieluummin sinulle, Myllykoski muistelee.
Myllykosken ensimmäisellä kaudella eduskunnassa vasemmistoliitto oli mukana Jyrki Kataisen (kok.) sateenkaarihallituksessa.
– Se oli pakkoavioliitto, Myllykoski kuvailee vasemmistoliiton hallitustaivalta.
Vasemmistoliitto kutsuttiin kesän 2011 hallitusneuvotteluihin, kun neuvotteluja oli jo käyty ja ne olivat kesken. Myllykosken mukaan vasemmistoliitto hyppäsi ”liikkuvaan junaan”, jossa oli vaikea saada puolueelle tärkeitä asioita mukaan hallitusohjelmaan.
– Ei se kuitenkaan mahdotonta ollut. Oman taustani kautta olin tottunut tekemään yhteistyötä myös eri mieltä olevien kanssa.
Hallituksesta oppositioon ja takaisin
Vasemmistoliitto lähti Kataisen hallituksesta kevään 2014 kehysneuvotteluissa. Puolue ei hyväksynyt hallituksen suunnitelmia heikentää perusturvaa.
– Kun Paavo (Arhinmäki) ja Merja (Kyllönen) sieltä Säätytalolta tulivat ja ilmoittivat, että nyt tuli lähtö, niin kyllähän sitä osattiin odottaa, Myllykoski muistelee.
Vasemmistoliitto jatkoi oppositiossa kohti seuraavia eduskuntavaaleja.
Vuoden 2015 vaaleissa Myllykoski kasvatti äänisaalistaan yli 800 äänellä ja valittiin toiselle kaudelle. Vasemmistoliitto oli kuitenkin yksi noiden vaalien häviäjistä. Kesällä 2015 muodostettiin porvarihallitus Juha Sipilän (kesk.) johdolla.
– Olihan se järkytys, kun näin Sipilän hallituksen ohjelman ensimmäistä kertaa. Erityisesti vihaksi pisti kiky-sopimus, joka leikkasi lomarahoja ja pidensi työaikaa, Myllykoski sanoo tuohtuneena.
Sipilän hallituskaudella vasemmisto kuitenkin kokosi rivinsä, ja pian alkoi vasemmistoliiton uusi nousu. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai yli 26 000 ääntä lisää. Myllykoski oli kotikuntansa Nakkilan ääniharava.
– Voittaminen tuntui hyvältä, ei siitä pääse mihinkään, Myllykoski naurahtaa.
Hän kertoo, että melkein jätti eduskuntauransa kahteen kauteen.
– Minulla oli jo toinen projekti tiedossa ennen eduskuntavaaleja 2019, ja oli todella lähellä, etten asettunut ehdolle enää kolmatta kertaa.
Vaalit tulivat kuitenkin Myllykosken mukaan ”vähän liian nopeasti”, ja hän lähti tavoittelemaan kolmatta kautta.
Keväällä 2019 Myllykoski valittiin kolmannen kerran eduskuntaan. Vasemmistoliitolla meni muutenkin mukavasti, ja puolue sai vaalivoiton. Se otettiin mukaan Antti Rinteen (sd) kansanrintamahallitukseen.
Rinteen ja myöhemmin Sanna Marinin hallitus on Myllykosken arvion mukaan suoriutunut olosuhteisiin nähden erittäin hyvin.
– Vaikeaa on ollut, mutta hallitus on silti onnistunut tarjoamaan suomalaisille hyvää, Myllykoski toteaa.
– Esimerkiksi oppivelvollisuuden uudistaminen ja toisen asteen opintojen maksuttomuus on hieno saavutus. Hallitus myös korotti pienimpiä eläkkeitä. Takuueläkkeeseen tuli 50 euron korotus ja kansaneläkkeeseen 34 euron.
Puuhamies
Ensi vuoden kesäkuussa Myllykoski täyttää 64 vuotta. Hän ei ole vielä kansaneläkeiässä, eikä aio sanojensa mukaan ”jäädä lepäämään laakereilleen”.
– Kyllä minä ehtisin vielä kolmannen uran elämäni aikana tehdä, Myllykoski tuumii.
Uusia projekteja on kuulemma jo mielessä, mutta niistä hän ei vielä kerro.
Politiikan tekeminen on Myllykosken mukaan muuttunut rumemmaksi ja ilkeämmäksi.
– Ammattiyhdistyshommissa opin, että yhteisten asioiden hoitamisessa tärkeintä on saada ne asiat sovittua ja jonkinlainen sopimus aikaan. Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta sopimukseen pitää pyrkiä. Nyt vaikuttaa siltä, ettei edes pyritä sovintoon vaan haetaan selkävoittoja, Myllykoski sanoo.
Tähän vaikuttaa Myllykosken mukaan se, että nykyään politiikkaa tehdään koko ajan enemmän sosiaalisen median kautta, sen ehdoilla ja sen rytmillä.
Myllykoski antaa uusille, ensi vuoden huhtikuun vaaleissa valittaville kansanedustajille kolme neuvoa:
– Kuuntele, ymmärrä, keskustele,
Jari Myllykoski sanoo, että periaatteista on pidettävä kiinni, mutta yhteistyötä on osattava tehdä kaikkien kanssa.
– Onhan se helppo sanoa, että porvarit ovat kaikesta väärässä ja heidän kanssaan ei pidä olla samaa mieltä mistään. Itse olen kuitenkin huomannut, että vastakkaista mielipidettä edustavien kanssa keskusteleminen ja heidän argumenttiensa ymmärtäminen on avain siihen, että heidän kanssaan voi olla perustellusti eri mieltä ja kertoa heille, miksi he ovat väärässä, hymyilee Myllykoski.
Nakkilan Pavarotti
Vermossa aurinko on jo laskenut. Lokakuinen ilta on pimeä, kylmä ja kostea. Otamme mittariauton kohti Helsinkiä.
Illan viimeinen etappi on karaokepubi Pataässä Helsingin Kruununhaassa. Pataässän portsari ja baarimikko moikkaavat Myllykoskea jo ennen kuin päästään ovensuusta pidemmälle.
Syytäkin on. ”Nakkilan Pavarottina” tunnettu Myllykoski on ahkera laulumies ja eduskunnan karaokekerhon varapuheenjohtaja. Hän on haluttu esiintyjä erilaisissa tapahtumissa paitsi puheidensa, myös lauluäänensä vuoksi.
Jari Myllykoski kertoo lauluharrastuksen olleen tärkeä osa hänen elämäänsä jo lapsesta asti.
– Soitin ja lauloin nuorena poikana erilaisissa bändikokoonpanoissa. Vasta aikuisiällä olen ruvennut treenaamaan oikeaoppista laulutekniikkaa, mutta valitettavasti kansanedustajan työt vievät aikaa harrastuksilta.
Kun karaoketilauksia jätetään tiskille, Myllykosken ei tarvitse pitkään miettiä. Biisi on jo mielessä.
– Tässä synkässä ajassa tarvitaan sillanrakentajia, Myllykoski sanoo.
Pian karaoke-isäntä kutsuu ”Myllärin” laulamaan. Karaokebaarin stereoista kajahtaa ilmoille Kirkan levyttämä käännösiskelmä ”Silta yli synkän virran”, joka on alun perin Paul Simonin sävellys.
Käy rinnallain, jos sä uskot vain
mä että auttaa voin
Silloin näin yli synkän virran
sillan rakennan
Nakkilan Pavarotti venyttää kertosäkeen viimeistä säveltä. Ääni on voimakas ja puhdas.
Karaokekansa antaa Nakkilan Pavarottin esitykselle aplodit.
Biisin jälkeen Jari Myllykoski sanoo vielä baarin henkilökunnalle hyvät illanjatkot, avaa oven ja kävelee pois.
uutiskirje 
