KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Nakkilan Pavarotti” jättää eduskunnan kolmen kauden jälkeen – KU:n erikoishaastattelussa Jari Myllykoski kertoo urastaan politiikassa

Sekä politiikka että raviurheilu ovat Jari Myllykosken mukaan lajeja, jotka näyttävät päällepäin yksilösuoritukselta, mutta eivät sellaisia ole.

Sekä politiikka että raviurheilu ovat Jari Myllykosken mukaan lajeja, jotka näyttävät päällepäin yksilösuoritukselta, mutta eivät sellaisia ole. Kuva: Pinja Nikki

Nakkilalainen kansanedustaja Jari Myllykoski on istunut eduskunnassa pian 12 vuotta. Ensi vuoden vaaleissa häntä ei kuitenkaan enää nähdä ehdokkaana. Politiikan lisäksi Jari Myllykosken elämässä tärkeitä asioita ovat olleet ammattiyhdistysliike, hevosurheilu ja musiikki, mutta minkälainen mies kokonaisuudesta muodostuu?

Toivo Haimi
27.11.2022 7.00

Seisomme valokuvaajan kanssa eduskuntatalon portailla. Lokakuun aurinko valaisee keskiviikkoiltaa. Sovittuun aikaan portaita alas laskeutuu tämän jutun päähenkilö. Hän on vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski.

Ensi vuoden huhtikuun toisena päivänä hänestä tulee ex-kansanedustaja. Keväällä Myllykoski ilmoitti, ettei pyri enää eduskuntaan huhtikuun 2023 vaaleissa.

Olemme sopineet, että tämän illan aikana otamme selvää siitä, kuka oikein on Jari Myllykoski, mistä hän on tullut, ja mitä hän aikoo seuraavaksi tehdä.

Mutta aivan ensiksi istumme autoon.

Rasvanahka

Jari Myllykoski kertoo haluavansa yhä olla rasvanahkaduunari.

– Ja tarkoitan sitä kunnioittavassa mielessä. Itse olen työurani aloittanut vuorotöitä tekemällä jo koulupoikana, Myllykoski kertoo.

Vuonna 1959 syntynyt Myllykoski vietti lapsuutensa Luopioisissa, joka on nykyään osa Pälkänettä. Ammattikoulua hän kävi Valkeakoskella.

– 1980-luvun alussa sotaväen jälkeen tein erilaisia hommia kenkätehtaalla, asvalttiasemalla autokuskina ja raksalla sekatyömiehenä, kunnes löysin Kankaanpäästä lapsilleni äidin.

Eduskunnan ovet avautuivat Jari Myllykoskelle vuonna 2011, kun hän pudotti eduskunnasta vasemmistoliiton kansanedustaja Veijo Puhjon.

Eduskunnan ovet avautuivat Jari Myllykoskelle vuonna 2011, kun hän pudotti eduskunnasta vasemmistoliiton kansanedustaja Veijo Puhjon. Kuva: Pinja Nikki

Myllykosken tie johti Satakuntaan Kiukaisiin, missä hän työskenteli nahkatehtaalla värjärinä.

– Siitä lähti käyntiin edunvalvontaurani. Olin siellä töiden lisäksi työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä, muiden muassa. Ne hommat olivat viedä kaiken ajan ja jaksamisen, koska en nuorena miehenä osannut kieltäytyäkään, Myllykoski muistelee.

Kiukaisista Myllykoski lähti töihin Harjavaltaan Outokummun jalometallien esikäsittelylaitokselle ja lupasi itselleen, että luottamushommat jäävät nyt pois.

Toisin kuitenkin kävi. Outokummulla Myllykoskesta tuli vuoron työsuojeluasiamies, sitten osaston luottamusmies, ja pari vuotta myöhemmin Jari Myllykoski oli koko laitoksen pääluottamusmies.

Myllykoski työskenteli Outokummulla vuoteen 2005 saakka, kunnes hän siirtyi Metallityöväen Liiton työehtosihteeriksi Helsinkiin. Kotikunta säilyi kuitenkin Satakunnan Nakkilassa, missä Myllykoski on istunut kunnanvaltuuston jäsenenä vuodesta 2000.

Ammattiyhdistyshommissa Myllykoskesta tuli vasemmistoliittolainen, vaikka miestä yritettiin kosiskella myös SDP:n riveihin.

– Tahtoni ajaa palkansaajien asiaa ja puolustaa työntekijöiden etuja oli niin luja, että ei ollut oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa kuin sitoutua vasemmistoliittoon.

Omaa puoluettaan Jari Myllykoski kuvailee näyttämällä ottamaansa kuvaa lokakuun ruskasta.

– Punaista ja vihreää pitäisi olla yhtä paljon, mutta nyt vihreää on vasemmistoliitossa jo vähän liian kanssa, kansanedustaja sanoo ja kertoo kaipaavansa vasemmistoliitolta enemmän työelämään ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä avauksia.

Hevosmies

Auto tuo meidät Vermon raviradalle Espooseen. Olemme paikalla kreivin aikaan, sillä ensimmäistä lähtöä vasta kuulutetaan.

Kansanedustaja morjestaa iloisesti raviradan henkilökuntaa. Maksamme pääsyliput ja lähdemme yhdessä terassille jatkamaan jutustelua samalla kun hevoset lämmittelevät radalla.

Jari Myllykoski tunnetaan eduskunnassa hevos- ja ravimiehenä. Koko poliittisen uransa ajan hän on ottanut kantaa hevostaloutta koskeviin kysymyksiin, ja hän istuu tällä hetkellä Eduskunnan Hevosystäväinseuran puheenjohtajana.

Hevoset ovat olleet läsnä Jari Myllykosken elämässä jo lapsesta saakka.

– Lapsuuden kesäpaikassa Kankaanpään Lempun Viironperällä oli hevonen, ja heinäpellolla tuli sitä ohjasteltua, Myllykoski sanoo.

Varsinainen hevosmies Myllykoskesta tuli sanojensa mukaan ”avioliiton kautta”. Hänen silloinen vaimonsa oli lapsuudesta asti ollut hevosharrastaja, ja Myllykosken kotiin Nakkilaan hankittiin pian oma hevonen.

– Siitä se sitten lähti. Tutut alkoivat sanoa minua hevosmieheksi, mutta minun piti korjata, että vaimo oli siinä hommassa päävastuussa, ja itse olin vain pahainen ponipoika, Myllykoski naurahtaa.

Myllykosken mukaan niin raviurheilussa kuin politiikassakin pelataan suurilla tunteilla, ja toisinaan tulee veikattua väärää hevosta.

Myllykosken mukaan niin raviurheilussa kuin politiikassakin pelataan suurilla tunteilla, ja toisinaan tulee veikattua väärää hevosta. Kuva: Pinja Nikki

Siirrymme raviradan terassilta sisälle hakemaan Toto-kupongit ja ryhdymme Myllykosken kanssa ihmettelemään hevosia ja kertoimia.

– Raviurheilussa ja politiikassa on paljon samaa, Myllykoski sanoo samalla kun tutkii illan ohjelmaa.

– Molemmat ovat lajeja, jotka näyttävät päällepäin yksilösuoritukselta, mutta sitähän ne eivät ole. Ohjastajan ja hevosen taustalla on iso tiimi, joka tekee kovasti töitä, ja sama pätee myös kansanedustajiin: poliitikkojen tukena on iso joukko ihmisiä, eikä kukaan pärjää yksin.

Niin raviurheilussa kuin politiikassakin pelataan myös suurilla tunteilla. Joskus voittaa ja joskus häviää. Ja toisinaan tulee veikattua väärää hevosta.

– Neloslähdössä on kova pohjapari. Pelataan ”varman” päälle ja laitetaan kaksari niille, Mylläri vinkkaa.

Vihje pitää kutinsa. 10 euron panoksella voittoja tulee 41,20 euroa. Käymme tiskillä lunastamassa voittomme, ja lopetamme uhkapelaamisen siihen.

Silloin on hyvä lopettaa, kun on voitolla.

Ammattipoliitikko

Jari Myllykoski oli ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan 1999 ja toisen kerran 2003. Kummallakin kerralla kansanedustajan paikka jäi saamatta.

Hän ei ollut ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta Arkadianmäen ovet avautuivat nakkilalaiselle neljä vuotta myöhemmin.

Kevään 2011 vaaleissa Myllykoski pudotti vasemmistoliiton porilaisen kansanedustajan Veijo Puhjon, joka oli istunut eduskunnassa vuodesta 1995.

Vuonna 2019 kuolleesta Puhjosta ei Myllykoskella ole pahaa sanottavaa.

– Veijo silloin sanoikin, että jos jollekin piti hävitä, niin mieluummin sinulle, Myllykoski muistelee.

Myllykosken ensimmäisellä kaudella eduskunnassa vasemmistoliitto oli mukana Jyrki Kataisen (kok.) sateenkaarihallituksessa.

– Se oli pakkoavioliitto, Myllykoski kuvailee vasemmistoliiton hallitustaivalta.

Vasemmistoliitto kutsuttiin kesän 2011 hallitusneuvotteluihin, kun neuvotteluja oli jo käyty ja ne olivat kesken. Myllykosken mukaan vasemmistoliitto hyppäsi ”liikkuvaan junaan”, jossa oli vaikea saada puolueelle tärkeitä asioita mukaan hallitusohjelmaan.

– Ei se kuitenkaan mahdotonta ollut. Oman taustani kautta olin tottunut tekemään yhteistyötä myös eri mieltä olevien kanssa.

Hallituksesta oppositioon ja takaisin

Vasemmistoliitto lähti Kataisen hallituksesta kevään 2014 kehysneuvotteluissa. Puolue ei hyväksynyt hallituksen suunnitelmia heikentää perusturvaa.

– Kun Paavo (Arhinmäki) ja Merja (Kyllönen) sieltä Säätytalolta tulivat ja ilmoittivat, että nyt tuli lähtö, niin kyllähän sitä osattiin odottaa, Myllykoski muistelee.

Vasemmistoliitto jatkoi oppositiossa kohti seuraavia eduskuntavaaleja.

Vuoden 2015 vaaleissa Myllykoski kasvatti äänisaalistaan yli 800 äänellä ja valittiin toiselle kaudelle. Vasemmistoliitto oli kuitenkin yksi noiden vaalien häviäjistä. Kesällä 2015 muodostettiin porvarihallitus Juha Sipilän (kesk.) johdolla.

– Olihan se järkytys, kun näin Sipilän hallituksen ohjelman ensimmäistä kertaa. Erityisesti vihaksi pisti kiky-sopimus, joka leikkasi lomarahoja ja pidensi työaikaa, Myllykoski sanoo tuohtuneena.

Myllykosken eduskuntaura oli vähällä jäädä kahteen kauteen. Vuoden 2019 vaalien alla hänellä oli jo uusi projekti suunnitelmissa, mutta vaalit tulivat ”vähän liian nopeasti”.

Myllykosken eduskuntaura oli vähällä jäädä kahteen kauteen. Vuoden 2019 vaalien alla hänellä oli jo uusi projekti suunnitelmissa, mutta vaalit tulivat ”vähän liian nopeasti”. Kuva: Pinja Nikki

Sipilän hallituskaudella vasemmisto kuitenkin kokosi rivinsä, ja pian alkoi vasemmistoliiton uusi nousu. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai yli 26 000 ääntä lisää. Myllykoski oli kotikuntansa Nakkilan ääniharava.

– Voittaminen tuntui hyvältä, ei siitä pääse mihinkään, Myllykoski naurahtaa.

Hän kertoo, että melkein jätti eduskuntauransa kahteen kauteen.

– Minulla oli jo toinen projekti tiedossa ennen eduskuntavaaleja 2019, ja oli todella lähellä, etten asettunut ehdolle enää kolmatta kertaa.

Vaalit tulivat kuitenkin Myllykosken mukaan ”vähän liian nopeasti”, ja hän lähti tavoittelemaan kolmatta kautta.

Keväällä 2019 Myllykoski valittiin kolmannen kerran eduskuntaan. Vasemmistoliitolla meni muutenkin mukavasti, ja puolue sai vaalivoiton. Se otettiin mukaan Antti Rinteen (sd) kansanrintamahallitukseen.

Rinteen ja myöhemmin Sanna Marinin hallitus on Myllykosken arvion mukaan suoriutunut olosuhteisiin nähden erittäin hyvin.

– Vaikeaa on ollut, mutta hallitus on silti onnistunut tarjoamaan suomalaisille hyvää, Myllykoski toteaa.

– Esimerkiksi oppivelvollisuuden uudistaminen ja toisen asteen opintojen maksuttomuus on hieno saavutus. Hallitus myös korotti pienimpiä eläkkeitä. Takuueläkkeeseen tuli 50 euron korotus ja kansaneläkkeeseen 34 euron.

Puuhamies

Ensi vuoden kesäkuussa Myllykoski täyttää 64 vuotta. Hän ei ole vielä kansaneläkeiässä, eikä aio sanojensa mukaan ”jäädä lepäämään laakereilleen”.

– Kyllä minä ehtisin vielä kolmannen uran elämäni aikana tehdä, Myllykoski tuumii.

Uusia projekteja on kuulemma jo mielessä, mutta niistä hän ei vielä kerro.

Politiikan tekeminen on Myllykosken mukaan muuttunut rumemmaksi ja ilkeämmäksi.

– Ammattiyhdistyshommissa opin, että yhteisten asioiden hoitamisessa tärkeintä on saada ne asiat sovittua ja jonkinlainen sopimus aikaan. Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta sopimukseen pitää pyrkiä. Nyt vaikuttaa siltä, ettei edes pyritä sovintoon vaan haetaan selkävoittoja, Myllykoski sanoo.

Tähän vaikuttaa Myllykosken mukaan se, että nykyään politiikkaa tehdään koko ajan enemmän sosiaalisen median kautta, sen ehdoilla ja sen rytmillä.

Myllykoski antaa uusille, ensi vuoden huhtikuun vaaleissa valittaville kansanedustajille kolme neuvoa:

– Kuuntele, ymmärrä, keskustele,

Jari Myllykoski sanoo, että periaatteista on pidettävä kiinni, mutta yhteistyötä on osattava tehdä kaikkien kanssa.

– Onhan se helppo sanoa, että porvarit ovat kaikesta väärässä ja heidän kanssaan ei pidä olla samaa mieltä mistään. Itse olen kuitenkin huomannut, että vastakkaista mielipidettä edustavien kanssa keskusteleminen ja heidän argumenttiensa ymmärtäminen on avain siihen, että heidän kanssaan voi olla perustellusti eri mieltä ja kertoa heille, miksi he ovat väärässä, hymyilee Myllykoski.

Nakkilan Pavarotti

Vermossa aurinko on jo laskenut. Lokakuinen ilta on pimeä, kylmä ja kostea. Otamme mittariauton kohti Helsinkiä.

Illan viimeinen etappi on karaokepubi Pataässä Helsingin Kruununhaassa. Pataässän portsari ja baarimikko moikkaavat Myllykoskea jo ennen kuin päästään ovensuusta pidemmälle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Syytäkin on. ”Nakkilan Pavarottina” tunnettu Myllykoski on ahkera laulumies ja eduskunnan karaokekerhon varapuheenjohtaja. Hän on haluttu esiintyjä erilaisissa tapahtumissa paitsi puheidensa, myös lauluäänensä vuoksi.

Kansanedustaja Myllykosken nimi tunnetaan karaokeravintola Pataässässä, sillä mies on eduskunnan karaokekerhon varapuheenjohtaja.

Kansanedustaja Myllykosken nimi tunnetaan karaokeravintola Pataässässä, sillä mies on eduskunnan karaokekerhon varapuheenjohtaja. Kuva: Pinja Nikki

Jari Myllykoski kertoo lauluharrastuksen olleen tärkeä osa hänen elämäänsä jo lapsesta asti.

– Soitin ja lauloin nuorena poikana erilaisissa bändikokoonpanoissa. Vasta aikuisiällä olen ruvennut treenaamaan oikeaoppista laulutekniikkaa, mutta valitettavasti kansanedustajan työt vievät aikaa harrastuksilta.

Kun karaoketilauksia jätetään tiskille, Myllykosken ei tarvitse pitkään miettiä. Biisi on jo mielessä.

– Tässä synkässä ajassa tarvitaan sillanrakentajia, Myllykoski sanoo.

Pian karaoke-isäntä kutsuu ”Myllärin” laulamaan. Karaokebaarin stereoista kajahtaa ilmoille Kirkan levyttämä käännösiskelmä ”Silta yli synkän virran”, joka on alun perin Paul Simonin sävellys.
Käy rinnallain, jos sä uskot vain
mä että auttaa voin
Silloin näin yli synkän virran
sillan rakennan

Nakkilan Pavarotti venyttää kertosäkeen viimeistä säveltä. Ääni on voimakas ja puhdas.

Karaokekansa antaa Nakkilan Pavarottin esitykselle aplodit.

Biisin jälkeen Jari Myllykoski sanoo vielä baarin henkilökunnalle hyvät illanjatkot, avaa oven ja kävelee pois.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kaupan alan tyäntekijöillä menee taloudellisesti aiempaa huonmmin. Kuva on kauppakeskus Mall of Triplasta Helsingistä.

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

Teollisuuliitto on valmis tarvittaessa koviin toimiin. Sitä varten organisaatiomme on vuosien varrella hankkinut sellaista vaurautta, että tällaiseen taisteluun kykenemme, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

Vasemmistoliitto kävi vuoden 2003 eduskuntavaaleihin puheenjohtajansa Suvi-Anne Siimeksen kasvoilla.

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

Johannes Yrttiaho

Näin Turussa: Yhä 1 500 lasta jonossa neuvolaan

Uusimmat

Suomalaisia ISAF-kriisinhallintajoukkoja partioimassa Sharar Bolakin piirikunnassa Afganistanissa marraskuussa 2011.

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

Kaupan alan tyäntekijöillä menee taloudellisesti aiempaa huonmmin. Kuva on kauppakeskus Mall of Triplasta Helsingistä.

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

Teollisuuliitto on valmis tarvittaessa koviin toimiin. Sitä varten organisaatiomme on vuosien varrella hankkinut sellaista vaurautta, että tällaiseen taisteluun kykenemme, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
02

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
03

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
04

Vartijaväkivalta ei ole uusi ilmiö – entinen graffitimaalari ja toimittaja kertovat kokemuksistaan

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

27.01.2023

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

27.01.2023

Näin Turussa: Yhä 1 500 lasta jonossa neuvolaan

27.01.2023

Teollisuusliitto varautuu työtaisteluun: ”Aika käy vähiin”

27.01.2023

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

27.01.2023

Marin pyysi transihmisiltä anteeksi eduskunnassa käytävää keskustelua

26.01.2023

Turkin kiristykseen ei pidä suostua, Rauhanliitto kommentoi asevientiä

26.01.2023

Viime vuonna reaaliansioissa oli pahin lasku yli 60 vuoteen –  Li Andersson: ”Oikeisto on valintansa osoittanut”

26.01.2023

Hakkuut uhkaavat Uudenmaan lintumetsää: Kansanedustaja vaatii metsän säästämistä

26.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään