Tiistaina ilmestynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tesso-lehti kysyi eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä, mitä heidän puolueensa aikoo tehdä köyhyyden poistamiseksi Suomessa.
Useimpien mielestä ”työ on parasta sosiaaliturvaa”, vaikka työtä ei edelleenkään kaikille löydy. Tiistaina julkistettujen tietojen mukaan työttömiä oli elokuun lopulla 256 000 ja pitkäaikaistyöttömiä 57 000, mikä on 16 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
”Välittämistä ei voi ulkoistaa”
Kokoomuksen Taru Tujunen sanoo, etteivät tulonsiirrot tai hyvinvointipalvelut yksin torju syrjäytymistä. Välittämistä ei voi ulkoistaa, vaan hän korostaa kolmannen sektorin roolia arjen hyvinvoinnissa. Yhtään konkreettista toimenpidettä köyhyyden poistamiseksi kokoomus ei esitä.
SDP:n Mikael Jungnerinkin mielestä ensisijaista on työ, mutta lisäksi hän kannattaa perusturvan tason nostamista ja pääomaveron korottamista sekä muuttamista progressiiviseksi. Keskustan Timo Laanisen mukaan heikoimpien perusturvaa on jo vahvistettu.
”Politiikka antautunut taloudelle”
Puoluesihteereiden vastauksia lehdessä kommentoivat Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo ja politiikantutkija Erkka Railo. Heidän mukaansa puolueiden aatteelliset erot näkyvät vastauksissa.
Erkka Railon mukaan kokoomus edustaa selkeimmin mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuvaa ajattelutapaa, jossa valtio luo oikeantyyppiset olosuhteet ”talouspolitiikkaan, veroratkaisuihin ja koulutukseen”. Kansalaisten oletetaan sitten hyödyntävän näitä mahdollisuuksia elämässään.
SDP:kin kannattaa työtä, mutta ei esitä ajatuksia siitä, miten työpaikkoja luodaan.
”SDP:n ongelma on, että Suomessa vallitsee nykyään laaja konsensus siitä, että valtio ei kykene luomaan kestäviä työpaikkoja laajassa mitassa. Tässä mielessä on sanottu, että politiikka on antautunut taloudelle”, Railo huomauttaa.
Keskustan hän taas katsoo kannattavan sosiaalipolitiikkaa, jossa perusyksikkönä on lapsiperhe ja jossa mies on selkeästi perheen pääelättäjä.
”Perusturvaa ja minimituntipalkka”
Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton ehdotusten Railo katsoo edustavan kaikkein vasemmistolaisinta politiikkaa siinä mielessä, että ne edustavat pienintä tarveharkintaa.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka esittelee puolueen vaativan 750 euron perusturvaa ja toimeentulotuen korottamista 200 eurolla kuukaudessa. Lisäksi Vasemmistoliitto kannattaa verotuksen kokonaisuudistusta, jossa painopistettä siirretään pienituloisilta etenkin suurten pääomatulojen verottamiseen ja kaikista tuloista maksetaan samaa progressiivista tuloveroa. Alle 10 000 euron tuloja ei kuitenkaan veroteta lainkaan.
Puolue myös vastustaa välillisten verojen suuria korotuksia ja esittää 10 euron lakisääteistä minimituntipalkkaa työehtosopimusten rinnalle.
”Haluamme parantaa pätkä- ja silpputyöläisten asemaa tiukentamalla lainsäädäntöä, valvontaa ja sanktioita”, Puhakka myös toteaa.
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi katsoo, että perustulo paikkaisi sosiaaliturvan aukot.
”Kokemattomuutta ja populismia”
Perussuomalaisten vastauksen Erkka Railo sanoo heijastavan puolueen kokemattomuutta ja populistisuutta.
”Selkeää ideologista pohjaa ei ole, eikä vastauksia ole valmiina. Jos tältä pohjalta pitäisi hallituksessa ponnistaa, niin ei hyvältä näytä.”
Perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik vaatii talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalta pitkäjänteisyyttä ja vastuullisuutta. Hän esittää pienimpien ansiotulojen verotuksen alentamista, mutta ei puhu mitään siitä, miten tulonsiirtojen kohdalla tulisi tehdä.
Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa, ettei köyhyys poistu puoluesihteereiden ehdottamilla toimenpiteillä, mutta se vähenisi olennaisesti, mikäli edes osa toimenpiteistä kyettäisiin toteuttamaan.
”Lyhyellä aikavälillä köyhyysongelmaa helpottaa selkeimmin perusturvan korotus. Pidemmällä aikavälillä tärkeitä keinoja ovat työtilaisuuksien luominen sekä koulutus”, Hiilamo toteaa.