Perussuomalaisten kannatus nousi työntekijöiden parissa ohi Vasemmistoliiton Suomen Gallupin mittauksissa.
Työntekijöissä perussuomalaisten kannatus oli 16,0 prosenttia, Vasemmistoliiton, 10,1 (Helsingin Sanomat 18.9.) Perussuomalaiset ovat kolminkertaistaneet neljässä vuodessa kannatuksensa työntekijöiden joukossa.
Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen professori Ilkka Ruostetsaari arvioi, että perussuomalaisten kannatuksen kasvu osoittaa paremminkin protestia ja tyytymättömyyttä vanhoihin puolueisiin kuin sitoutumista perussuomalaisiin.
Maahanmuuttokriittisyys viehättää vähän koulutettuja.Arhinmäen johdolla puolue on löytänyt uuden punavihreän paikkansa.
Ruostetsaaren mukaan tulosta voisi tulkita kärkevästi Vasemmistoliiton osalta siten, ettei se näytä olevan enää erityinen työväenpuolue.
– Tuloksen voisi olettaa olevan paljon parempi, kun voisi olettaa työntekijöiden kuitenkin olevan se Vasemmistoliiton peruskannattajakunta.
Usko huvennut vanhaan työväenliikkeeseen
Ruostetsaaren ankara arvio on, että usko työväenpuolueiden kykyyn ajaa työntekijöiden asioista on huvennut. Taustalla Ruostetsaari näkee suuret työelämän rakenteelliset muutokset.
Työväenliikkeeseen olennaisesti kuuluneen ammattiyhdistysliikkeen asema on samalla heikentynyt.
– Keskitetystä tulopolitiikasta on luovuttu. Sopimustoiminta on siirtynyt enemmän työpaikkatasolle. Ay-liikekään ei ehkä enää pysty tarjoamaan sellaista tulevaisuuden visiota varmasta ja kohtuullisen leveästä ja pitkästä leivästä. Se on joutunut enemmän puolustuskannalle.
Ruostetsaaren mielestä on oikein sanoa, että ay-liike on nykyään paljolti saavutettujen etujen puolustaja.
– Sitä pitää tehdäkin. Mutta tuntuu siltä, että ay-liikkeen neuvotteluasema on heikentynyt.
– Varmasti on näin, että työntekijöiden piirissä koetaan, että vasemmistopuolueetkaan eivät ole kyenneet riittävästi puolustamaan työntekijöiden asemaa.
Vasemmistoliitto on johtonsa näköinen
Ruostetsaari arvioi, että tavallisen työtätekevän näkökulmasta Vasemmistoliiton tavoitteet ja julkikuva eivät vastaa enää tämän perinteisen kannattajakuntansa ajatusmaailmaa.
– Ehkä tässä nyt heijastuu oikeasti se, minkälaiseksi Vasemmistoliiton imago on julkisuudessa muotoutunut. Puoluehan on pyrkinyt ajamaan punavihreää politiikkaa. Monille työläisille tämä puolue näyttäytyy nyt sellaisena, että sen vihreys painottuu.
Työväestön kannatusta on Ruostetsaaren mielestä vienyt myös Vasemmistoliiton kielteinen ydinvoimakanta.
– Energiaintensiivisessä teollisuudessa varmasti myös työntekijäpuolella nähdään ydinvoiman rooli niin, että sitä tarvitaan. Puolue on tässä hyvin toisenlaisilla linjoilla.
Ruostetsaari näkee samoja piirteitä myös Sdp:n kannatuksen hupenemisessa.
Puolueen imagoon vaikuttaa voimakkaasti puolueen johto.
– Johdon valinta heijastelee puolueen tavoitteita. Puolue on ehkä tavoitteittensa näköinen tässä suhteessa.
Tällä Ruostetsaari viittaa ay-taustaisen Vasemmistoliiton vahvoilta alueilta pohjoisesta kotoisin olevan Martti Korhosen vaihtamiseen nuoreen helsinkiläiseen punavihreään Paavo Arhinmäkeen.
Ruostetsaari tulkitsee gallup-tutkimusta siten, että Arhinmäen johdolla puolue on löytänyt uuden punavihreän paikkansa:
– Verraten korkea opiskelijakannatus pistää silmään.
Vasemmistoliiton oma kannatus on nimenomaan opiskelijoiden joukossa korkeinta (9,7%) työntekijöiden jälkeen.
Perussuomalaisten ohjelma kohtuullisen epäselvä
Ruostetsaari pitää perussuomalaisten poliittisia tavoitteita kohtuullisen epäselvinä. Etenkin työelämää koskevat tavoitteet ovat jääneet hämäriksi.
– Perussuomalaisten tavoitteista ei saa oikein kiinni, että mitä se oikein työn puolueena ajaa. Pienyrittäjyyttähän se jollain tavalla ajaa, mutta mitkä ovat keskeiset tavoitteet.
Työväestön kannalta perussuomalaisten vanhaan Suomeen tukeutuva arvokonservatismi saattaa näyttää turvalliselta.
– Vasemmistopuolueet näyttävät monessa yhteydessä arvoliberaaleilta. Vasemmistoliitto kilpailee arvoliberalismissaan nimenomaan vihreiden kanssa.
Perussuomalaisten maahanmuuttokriittisyys viehättää Ruostetsaaren mukaan vähänkoulutettuja.
– Maahanmuutto voidaan pikemminkin kokea uhkaksi kuin mahdollisuudeksi. Sitten on EU-kriittisyys, jossa perussuomalaiset on vahvimmin profiloitunut. Sdp ja Vasemmistoliitto ovat profiloituneet EU-myönteisiksi.
Köyhän ja vähätuloisen asialla puheissaan olevia perussuomalaisia Ruostetsaari pitää periaatteessa työväenpuoluelaisina.
– Perussuomalaiset kannattavat jonkinlaista valtion interventiota, eli eivät halua valtion roolia ajaa kovin alas. Eivät halua tavallaan luovuttaa valtaa markkinavoimille. Tämäkin on sellainen perinteinen hyvinvointivaltiota ja valtion roolia puolustava asenne. Moni työntekijä varmasti ajattelee, että monet ongelmat johtuvat juuri globalisaatiosta, markkinoiden globalisoitumisesta.
uutiskirje 
