Suomen Pankki arvioi Suomen talouden kasvavan tämän ja parin seuraavan vuoden aikana keskimäärin runsaan 2,5 prosentin vuosivauhtia. Kasvuhuippu osuisi ensi vuoteen, jolloin kansantuote kasvaisi kolme prosenttia. Siitä iso osa olisi jo kuitenkin perintöä tältä vuodelta. Keskuspankin arvion mukaan talouskasvun vauhti ei ole enää tämän vuoden jälkipuoliskolla kiihtymässä.
Viennin määrä kasvaisi Suomen Pankin ennusteen mukaan 6–8 prosenttia vuodessa, joten vuoden 2008 viennin taso saavutettaisiin vuonna 2012. Talouskasvu jäisi kuitenkin lähinnä yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien kasvun varaan, koska myös tuonti kasvaa. Yksityisen kulutuksen keskuspankki arvioi kasvavan noin 2,5 prosentin vuosivauhtia.
Ansiotason arvioidaan nousevan tänä vuonna 2,7 prosenttia ja parina seuraavana vuonna keskimäärin saman verran. Hintojen nousun kiihtyminen tämän vuoden yhdestä prosentista parin prosentin paikkeille alkaa kuitenkin hidastaa reaaliansioiden kasvua.
Talousennustetta esitelleen pääjohtaja Erkki Liikasen mukaan hintojen nousun pysyminen euroalueen keskiarvon paikkeilla ei vielä auta laskemaan Suomen hintatasoa lähemmäs eurohintoja.
Halpa korko voi pettää päättäjätkin
Työttömyysprosentin keskuspankki arvioi tänä vuonna päätyvän 8,4 prosenttiin ja kääntyvän sitten hitaaseen laskuun. Työttömänä olisi kuitenkin vielä vuonna 2012 yli 200 000 ihmistä. Vaikka 15–64-vuotiaiden määrä kääntyy tämän vuoden jälkeen laskuun, työvoiman määrä kuitenkin nousee vielä. Pankki arvioi, että vuonna 2012 töissä on 43 000 ihmistä enemmän kuin tänä vuonna. Määrä on kuitenkin 35 000 ihmistä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
Liikasen mukaan valtion harjoittama finanssipolitiikka on pehmentänyt taantuman vaikutuksia tuotantoon ja työllisyyteen. Samalla kuitenkin julkisen talouden velka ja pidemmän ajan kestävyysvaje on kasvanut tuntuvasti.
Liikanen pelkääkin, että taloussuhdanteiden tilapäinen paraneminen voi peittää vajeongelman alleen. Pelkkä talouskasvu ei kuitenkaan kestävyysvajetta ratkaise.
Keskuspankissa pelätään, että niin asuntovelalliset kuin poliittiset päättäjätkin voivat unohtaa sen, että nyt velkaa otetaan poikkeuksellisissa oloissa, jolloin korkotaso on historiallisen alhainen.