KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Jos koulutuksen maksuttomuuteen ajatellaan liittyvän minkäänlaisia periaatteellisia kysymyksiä, ne ollaan selvästi valmiita myymään halvalla, kirjoittaa Teppo Eskelinen.

Teppo Eskelinen
4.2.2023 18.03
Fediverse-instanssi:

Lukuvuosimaksut EU/ETA:n ulkopuolisille opiskelijoille otettiin käyttöön varsin vähin äänin viime vuosikymmenen puolivälissä. Tuolloin monet koulutuspoliittiset toimijat pelkäsivät tämän olevan päänavaus yleisille lukukausimaksuille. Julkisuudessa esiintyi tuolloin myös ekonomistivetoista keskustelua, joka pyrki rakentamaan ilmapiiriä suotuisaksi avaukselle.

Tämän jälkeen keskustelu rauhoittui, samoin kuin pelot kansainvälisten opiskelijoiden maksuista ”troijan hevosena”. Lukuvuosimaksut ovat jääneet meidän kansainvälisissä ohjelmissa opettavien ihmisten huolenaiheeksi. Käytännössä yliopistoissa on hyväksytty se, että maksujärjestelmä teettää ylimääräistä työtä sekä opetushenkilökunnalle että erityisesti hallinnolle, jonne on palkattu väkeä työkseen operoimaan maksuja ja niitä osittain kattavia apurahoja.

 

ILMOITUS
ILMOITUS
Maksuton opetus ei ole minkäänlainen ongelma, jos siitä ei tehdä ongelmaa.

Järjestelmää on selvästi pidetty tärkeänä, koska asiaan liittyvistä periaatteellisista kysymyksistä ei ole oltu innokkaita käymään keskustelua. Ei ole mikään pikkuasia, ryhdytäänkö koulutusta käsittelemään markkinoitavana tuotteena. Opetustilanteissa taas joudutaan elämään sen kanssa, että opiskelijaryhmissä on maksavia ja ei-maksavia opiskelijoita varsin erilaisin odotuksin ja hyvin tietoisina tästä jakolinjasta.

Siksi olikin kiinnostavaa tutustua ministeriön työryhmän raporttiin lukuvuosimaksujen käyttöönotosta suomalaisissa korkeakouluissa. Ei toki puhettakaan siitä, että työryhmän mandaattina olisi ollut arvioida lukuvuosimaksujen periaatteellista ja pedagogista puolta. Mutta valaisevia seikkoja riitti silti. Taloudellinen näkökulma: lukuvuosimaksujen osuus yliopiston tulopuolesta on reilut neljä promillea. Ja koska myös menopuolelle on ilmaantunut uusia tekijöitä, noin puolet korkeakouluista arvioi, ettei järjestelmä ole taloudellisesti kannattava.

Jos koulutuksen maksuttomuuteen ajatellaan liittyvän minkäänlaisia periaatteellisia kysymyksiä, ne ollaan selvästi valmiita myymään halvalla.

Pidin kiinnostavana myös raportin havaintoja siitä, että maksuvelvolliset opiskelijat suunnittelevat muita harvemmin jäävänsä Suomeen (tosin he ovat yleisestikin epätietoisimpia tulevaisuudestaan), ja työskentelevät muita kansainvälisiä opiskelijoita vähemmän alaansa liittyvissä töissä opiskeluaikana. Opinto-ohjelmaansa täysin maksun arvoisina piti vain noin 15 prosenttia maksuvelvollisista opiskelijoista.

Jos korkeakoulu sanoo, että koulutus on opiskelijan ostama tuote, on tuskin yllättävää, että opiskelija alkaa asemoida itsensä kuluttajaksi. Kuluttaja vaatii ”rahalle vastinetta”, eikä välttämättä ole niin kiinnostunut siitä ympäristöstä, mistä käy koulutustuotteensa hakemassa. Vaikka tämä on tietysti kärjistys, on hyvä miettiä, minkälaisia asemoitumisia koulutusjärjestelmä opiskelijoille tarjoaa ja kannustaa.

 

Maksujärjestelmää kohtaan on ollut vaikeaa esittää kritiikkiä sen ilmeisistä ongelmista huolimatta. Järjestelmään ollaan lähtökohtaisesti hyvin sitoutuneita positioissa, joissa mielipide painaa eniten.

Samaan aikaan julkinen keskustelu on saanut kierroksia, jotka eivät auta asiaa. Osa persuista on alkanut valittaa, että ulkomaalaisille opiskelijoille ei tulisi maksaa koulutusta. Kansainvälistymistä tukevat ihmiset vastaavat, että kyseessä on disinformaatio: EU/ETA -alueen ulkopuoliset opiskelijathan maksavat opinnoistaan! Argumentin tarkoitusperät ovat varmasti hyvät, mutta päätyvät vahvistamaan sitä käsitystä, että lukuvuosimaksut ovat asiaan kuuluva ja asiallinen homma.

Maksuton opetus ei ole minkäänlainen ongelma, jos siitä ei tehdä ongelmaa. Se toimi hyvin myös englanninkielisissä ohjelmissa, kunnes se lakkautettiin. Koulutuksen näkökulmasta opiskelijoiksi tulisi valita sopivimmat, riippumatta lähtömaasta tai varsinkaan maksukyvystä. Kuten todettua, maksut eivät välttämättä edes tuota yliopistoille juuri mitään.

Pienintäkään huolta suomalaisten opiskelijoiden jäämisestä jalkoihin ei ole, riippumatta kansainvälisen hakupaineen volyymista. Suomen kielen sujuva taito on maailmalla sikäli harvinainen, että kansainvälisten opiskelijoiden määrää voidaan käytännössä ohjata suoraan englanninkielisten ohjelmien aloituspaikoilla. Viime aikoina ohjelmia on haluttu kasvattaa kansainvälisyys- ja työmarkkinasyistä. Silti edelleen englanninkielistä opetusta on niin vähän, että esimerkiksi vaihto-opiskelijoille on toisinaan vaikea löytää kursseja.

 

Ymmärrän toki, että kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut näyttävät monien mielestä perustellusti marginaaliselta huolenaiheelta. Mutta ehkä asiaa kannattaisi ajatella myös tilannetta vasten, jossa ”Troijan hevonen” -argumentti on taas käymässä ajankohtaiseksi.

Valtionvarainministeriö esitti joulun alla yleisiä lukuvuosimaksuja, eikä olisi kummoinen yllätys jos avaus löytäisi tiensä hallitusneuvotteluihin, eritoten jos niitä käyvät oikeistopuolueet. Varsinkin Kokoomus on järjestänyt itselleen yhtälön, jossa se on sitoutunut veronalennuksiin ja massiivisiin leikkauksiin, joiden ulkopuolelle on vielä luvattu jättää monenlaista. Sotesta on myös hankala leikata jättimääriä hyvinvointialueiden juuri aloitettua ja väestön vanhentuessa, ja työttömien kiusaamisen budjettivaikutukset ovat rajallisia.

Kun koulutusta koskevat lupaukset esitetään riittävän usein yleisessä muodossa ”korkeakoulutuksen rahoitus on turvattava”, voivat maksut näyttäytyä keinona leikata ilman viimekertaista kiusallista koulutuslupaus-julkisuutta.

Vaikka kansainvälisten opiskelijoiden maksujärjestelmä ei johtanut suoraan yleisiin lukuvuosimaksuihin, se on luonut tähän institutionaalisen valmiuden, minkä merkitystä ei kannata vähätellä. Osa yliopistojen hallintoa on oppinut ajattelemaan maksuperustaisen yliopiston logiikalla. Pikku hiljaa on syntynyt tehtäviä, joissa maksuja seurataan ja laskutetaan, ja niitä kattavien apurahojen ehtoja valvotaan. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa näistä kollegoista ihmisinä. Heidän tehtävänsä ovat vaan sellaisia, että niiden tekijälle syntyy tunne töidensä hoitamisesta hyvin, kun niissä keskitytään tuottamaan ja vahvistamaan ajatusta koulutuksesta maksullisena hyödykkeenä.

Itse asiassa on syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti. Asiassa auttaisi se, jos nykyisten EU/ETA -ulkopuolisten opiskelijoiden maksujen vastustajia näkyisi edes hieman. Hiljaista on ollut.

Kirjoittaja on työskennellyt yliopistonlehtorina kansainvälisissä ohjelmissa Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistoissa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

Uusimmat

Julio Antonio Ramírez myy sanomalehtiä Bernal-kadun kulmassa San Salvadorissa. Painettujen sanomalehtien vähentyminen on pienentänyt hänen tulojaan ja kuvastaa digitaalisen murroksen vaikutuksia Keski-Amerikan mediakentässä.

Keski-Amerikan printtimedia kutistuu vauhdilla

Arkistokuvassa toimittajat protestoivat Peshawarin lehdistöklubin edustalla. Toimittajia suojeleva komitea (CPJ) vaatii Pakistania peruuttamaan uudet määräykset, jotka rajoittavat ulkomaisten tiedotusvälineiden toimittajien liikkumista ja työskentelyä maan sisällä.

Pakistan vaikeuttaa toimittajien työskentelyä – rajoitukset herättävät kansainvälistä arvostelua

Kellot soivat EU:lle – Unionin on uudistuttava toimiakseen, mutta onko kukaan valmis siihen?

Ulospanoltaan esitys kohoaa huippuluokkaan.

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

 
02

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

 
03

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

 
04

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

 
05

Kjell Westön uusi romaani kuvaa pilvilinnoja ja tilintekoja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaupunkien kasvu jätti köyhät ilman vettä El Salvadorissa

11.09.2026

Lohikoski vaati taiteen perusopetukseen tasa-arvorahaa

11.09.2026

Ruotsin vaalit: Jännitystä luvassa sunnuntain vaaliyöhön

11.09.2026

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

10.09.2026

Miljardiluokan eläkevastuu uhkaa valtiota – YEL pitää saada itserahoittavaksi, vaatii Teollisuusliitto

10.09.2026

Lohikoskelta kirjallinen kysymys sähköstä – ”En voi kuin ihmetellä”

10.09.2026

Mitä peruskoulukeskustelusta unohtuu – ”Pitäisi palauttaa keskiöön lapsen arvo tässä hetkessä ihmisarvon kautta, ei talouskasvun välineenä”

10.09.2026

Talouskriisi lamautti Kuuban maatalouden

09.09.2026

Koti on raunioina, eikä uutta elämää voi aloittaa – Ukrainan sisäiset pakolaiset elävät välitilassa

09.09.2026

Miksi Israel tunnusti Somalimaan?

09.09.2026

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

08.09.2026

Lohikoski: Koulutuksen resursseja ei saa heikentää – ”Oikeistopuolueet ovat halunneet kaiken yleissivistävän pois”

08.09.2026

Opettajat haluavat kääntää PISA-tulokset nousuun

08.09.2026

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

08.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset