Maailmassa on menossa suuri eriytyminen, jossa maat erikoistuvat pikemminkin työtehtävien kuin toimialojen mukaan, mikäli Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn tutkijoiden torstaina julkistamaa, Suomen asemaa globaalissa kilpailussa käsittelevän tutkimushankkeen loppuraporttia on uskominen.
Raporttia laatineen Pekka Ylä-Anttilan mukaan kilpailu ei enää tapahdu niinkään toimialojen tai edes yritysten vaan toiminnoittain ja työtehtävien välillä.
Suomen menestys on Ylä-Anttilan mukaan perustunut tähän asti paljolti erilaisiin kollektiivisiin rakenteisiin ja yhdessä tekemiseen. Nyt perinteiset toimialat ja klusterit yskivät pahasti.
– Tämänkaltainen kehitys haastaa meidät, sillä kansalliset ja paikalliset kytkennät löystyvät, kun kukin maa tai alue erikoistuu johonkin toimintoon tai tehtävään.
Taloudessa muodostuva arvonlisäys, josta kansantuote kertyy, syntyykin entistä enemmän globaaleissa verkostoissa eikä kansallisissa keskittymissä.
Arvonlisäys tulee palveluista
Ylä-Anttilan mukaan ulkomaankauppatilastot antavat kehityksestä harhaisen kuvan, kun ne kertovat viennin bruttoarvosta. Tutkijat perkasivat läpi esimerkkinä yhden Nokian N95-puhelimen arvonmuodostuksen. Kiinassakin valmistetun ja sen vientitilastoissa näkyvän puhelimen arvonlisäyksestä 39 prosenttia jäi Suomeen Nokian liikevoiton ja etenkin Nokian sisäisten palvelujen kautta. Niihin kuuluu kaikkea alkaen suunnittelusta ja päätyen brandin käyttöön. Kiinan osuus oli vain pari prosenttia.
Perinteiset teollisuusyritykset ovatkin muuttuneet dramaattisesti, jos katsotaan sitä, mistä niiden arvonlisäys syntyy. Varsinaisen teollisen valmistuksen osuus on pienentynyt radikaalisti. Esimerkiksi viime vuonna viestintälaitteisiin liittyvä palveluvienti Suomesta oli kolme kertaa suurempaa kuin itse laitteiden vienti. Ylä-Anttilan mukaan teknologiateollisuuden osuus Suomen palveluviennistä oli kaksi kolmasosaa.
Uutta asennetta palkkatyöhön
Vastauksena haasteisiin tutkijat tähtäävät tuottavuuskasvun kolmanteen aaltoon. Siinä samoin kuin tähänkin asti tuottavuuden kasvussa on paljolti kyse rakennemuutoksesta. Nyt on kyse tehtävärakenteiden muutoksesta: ihmiset siirtyvät organisaatioiden sisällä, mutta myös niiden välillä korkeampaa osaamista vaativiin tehtäviin entistä nopeammin
Etlan raportissa ei haarukoida mahdollisia tulevaisuuden kasvualoja, sillä jako tapahtuu tutkijoiden mukaan nyt hienojakoisemmin toimintojen ja tehtävien välillä.
– Talouden kasvuun tarvittava tuottavuuden kasvu on haettava pienistä puroista, Ylä-Anttila korostaa.
Suomen kaltaisten yhteiskuntien on siirryttävä hallinnollisesta toimintatavasta yritteliäämpään toimintatapaan, jossa uusia ideoita kannustetaan ja kokeillaan ja huonot ideat haudataan nopeasti. Kyse ei ole vain uusien yritysten perustamisesta vaan myös aktiivisesta ja uutta etsivästä asenteesta palkkatyössä.
lehti 