Eduskuntavaalien siirtäminen huhtikuulle johtaa siihen, että vanha hallitus voi laittaa seuraajalleen kahleet kinttuun juuri hallituskauden lopussa.
Kun EU tiukensi kesällä jäsenmaiden talouspolitiikan valvontaa, se päätti, että jäsenmaiden on vuosittain toimitettava EU:n komissiolle kaksi päivää ennen Suomen vaalipäivää eli 15. huhtikuuta mennessä ohjelmat, miten maa aikoo huolehtia julkisen talouden vakaudesta ja miten se toteuttaa EU:n asettamia Eurooppa 2020 -tavoitteita.
Suomen eduskuntavaalit järjestetään kaksi päivää myöhemmin, 17. huhtikuuta.
Vakausohjelmaan pitää kirjata melko täsmällisesti muun muassa seuraavan vuoden budjettipolitiikan linjat. Kansallisessa uudistusohjelmassa puolestaan pitää kertoa, minkälaisia kasvun esteitä maassa arvioidaan olevan ja miten ja minkälaisella aikataululla maa aikoo toteuttaa EU:n yhteisesti asettamia kasvutavoitteita ja niistä johdettuja omia kansallisia tavoitteita.
Virkamiehet ovat jo keskustelleet EU:n komission kanssa aikatauluongelmasta. Suomi voinee päivittää paperinsa uuden hallituksen ohjelman hyväksymisen jälkeen.
Tiukempaa vääntöä uudelle hallitukselle voikin tulla kotimaassa virkamiesten kanssa. Hallitusohjelmaan sisältyvien yksittäisten toimien vaikutusarvioita on tarvittaessa helppokin päivittää. Mutta käsitystä talouden kehityksen peruslinjasta tai kasvun esteistä virkamiehet eivät ole valmiita muuttamaan muutaman viikon välein vain sen takia, että hallitus vaihtuu.
Köyhyystavoitteet kiinni marraskuussa
Uusi aikataulu eurooppalaisen talouskurin ylläpitämisessä otetaan käyttöön vasta ensi vuoden alussa. Jo marraskuussa hallituksen on kuitenkin toimitettava Brysseliin luonnos siitä, mitä se aikoo huhtikuussa esittää. Silloin kirjataan muun muassa se, minkälaisin omin tavoittein Suomi aikoo EU:n yhteisen kasvustrategian tavoitteita toteuttaa.
Työllisyyden, tutkimus- ja tuotekehitysrahojen sekä koulutus- ja ympäristötavoitteiden osalta linjaukset on tehty jo aikaisemmin ainakin alustavasti. Ne on tarkoitus hyväksyä lopullisesti marraskuun alkupuolella.
Silloin on tarkoitus päättää myös siitä, millaisin omin tavoittein Suomi aikoo toteuttaa EU:n yhteistä tavoitetta saada vuoteen 2020 mennessä 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyyden, työttömyyden ja aineellisen puutteen piiristä. Suomen suhteellinen osuus tästä on noin 150 000 ihmistä.