Lukutaito ja median lukutaito tarvitsisivat rinnalleen kolmannenkin taidon: kyvyn lukea ja tulkita numeroiden muodossa ilmaistua tietoa.
Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskuksesta muistuttaa meidän elävän tietoyhteiskunnassa, jossa myös numeromuodossa oleva tieto hahmottaa yhteiskuntaa.
– Jotta tätä tietoa pystyisi käyttämään, pitäisi olla käsitys, miten numeroita tulkitaan, mitä rajoituksia tai mahdollisuuksia tilastoihin liittyy.
– Kysymyksessä on kansalaistaito, jonka avulla osataan käyttää tilastotietoa arkielämässä. Tilastot tehdään käyttöä varten, Mikkelä sanoo.
Tätä kansalaistaitoa on tarkoitus vahvistaa Maailman ensimmäisenä tilastopäivänä 20. lokakuuta Suomen virallinen tilasto painottaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa nuorten yhteiskunnallisten valmiuksien parantamiseksi.
Ilman luotettavaa tilastotietoa ei kansalainen pysty Mikkelän mielestä toimimaan osallistuvana ja demokraattisena jäsenenä tietoyhteiskunnassa.
Eikä yhteiskuntakaan tule toimeen ilman tilastoja. Ne ovat keskeinen päätöksenteon perusta.
– Ne antavat tietoa, mikä on yhteiskunnan tila, miten siihen on tultu. Virallisen tilaston vahvuus on siinä, että se tehdään läpinäkyvästi ja avoimesti, ja tietoja julkaistaessa kerrotaan, millä perustein tietoa kerätään ja mitä tiedot kuvaavat.
– Laatu- ja menetelmäselosteet kertovat tilaston rajoitukset ja mahdollisuudet. Yksittäinen tieto on nidottu osaksi laajempaa kokonaisuutta.
Tilastoja tarvitaan kotimaisia tai kansainvälisiä sopimuksia varten. Euroopan rahaliitto on yksi esimerkki tästä. Suomessa eläkkeet ja vuokrat on voitu sitoa indekseihin, joiden laatiminen edellyttää tilastotietoa.
– Lisäksi tilastot ovat erittäin tärkeä osa yhteiskuntatutkimusta. Tutkijat käyttävät tilastoja lähtöaineistona tuottaessaan analysoitua tietoa yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä.
Luotettavuus vaatii aikaa
Tilastoille rakentuvat myös monet ennusteet, koskivat ne sitten talouden kehitystä tai muita yhteiskunnallisia muutoksia.
Moitteisiin, että tilastot laahaavat perässä, Mikkelä vastaa, että ”haluamme kerätä luotettavaa tietoa ilmiöistä”.
– Tilastoitavan asian luonteesta ja monimutkaisuudesta sekä käytettävistä tiedonkeruumenetelmistä riippuu, miten paljon työtä joudutaan tekemään ja mikä on tilastointiviive. Tavallisesti se on vajaasta kuukaudesta runsaaseen vuoteen.
– Usein tilastot kuvaavat hyvin laajaa ilmiötä, minkä vuoksi joudutaan yhdistämään tietoja monista eri lähteistä, tarkistamaan niiden yhteensopivuus, ja varmistamaan myös tiedonantajien – yritysten ja kansalaisten – tietosuoja. Tämä kaikki vie aikaa.
Omaa mielitilastoaan Mikkelä ei halua nimetä, mutta häntä kiinnostavat erityisesti pitkät aikasarjat yhteiskunnan eri osa-alueilta.
– Ne saavat kysymään, mitä yhteiskunnassa on tapahtunut. Usein aikasarjat ovat sellaisia, että ne herättävät halun tutkia, mitä lukujen takana oikein on.
uutiskirje 
