Kaivosalan koulutusta on lisättävä nopeasti kaikilla asteilla ja erityisesti korkeakouluissa, todetaan torstaina Kemissä julkistetussa kaivosalan toimialaraportissa. Kaivosalasta on tulossa yksi kansantaloutemme tukipilari.
Viime vuonna Suomessa oli toiminnassa kahdeksan metallimalmikaivosta ja 32 mineraalikaivosta. Soklin malmikaivos avattiin tänä vuonna uudelleen.
Kaivosala työllistää reilut kaksituhatta ihmistä. Työ- ja elinkeinoministeriö ennakoi, että neljän vuoden sisällä määrä kasvaa viiteentuhanteen työntekijään, alihankkijat mukaan laskien.
– Osaajapula ja etenkin asiantuntijapula haittaavat alan kasvua, teollisuusneuvos Alpo Kuparinen totesi seminaarissa.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana valtaosa nykyisistä asiantuntijoista jää eläkkeelle.
Kuparisen mukaan Suomesta voisi tulla hyvä kaivosalan ympäristöosaamisen viejä, sillä maankäytössä ja riskienhallinnassa maamme on pidemmällä kuin moni muu. Myös laite- ja koneosaaminen on Ruotsin tavoin korkealla tasolla.
Suomella on Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n mukaan isot mahdollisuudet. Toimialapäällikkö Kimmo Pietikäinen muistutti, että Yhdysvalloissa suuren kultaryntäyksen aikana rikastuivat eniten ne, jotka myivät kaivajille lapioita. Samaan aikaan syntyi muutama maailmankuulu tuotemerkki.
Pietikäinen kehotti palvelusektoria ja laitevalmistajia terästymään, jotta kaivosalan uusi nousu voitaisiin hyödyntää.
Malmeja löytyy vielä
Suomen maaperä vastaa Pietikäisen mukaan Zimbabwen maaperää. Meillä on kuitenkin paljon vähemmän malmikaivoksia. Hän arvioi, että maaperässämme on paljon löytymättömiä malmivarantoja.
Malminetsinnän ja kaivostoiminnan aloittamisen helpottamiseksi raportissa esitetään lupamenettelyn jouduttamista. Kaivoslupa ja ympäristölupa käsiteltäisiin samanaikaisesti, vaikka luvat tulevat eri ministeriöistä. Lupien käsittelyyn lisätään henkilöstöä.
Seminaarissa muistutettiin, että 25–30 prosenttia maailmalla tuotetuista mineraaleista ja malmeista käytetään Euroopan unionin alueella. Jos Aasian nousevat taloudet, etenkin Kiina, vähentävät vientiään omien tarpeidensa takia, EU on pulassa.
Suomessa tuotetaan juuri EU:n riskilistalla olevia metalleja. Myös mineraalipuolen tulevaisuus näyttää hyvältä. Mineraaleja tarvitaan aiempaa enemmän lannoitteisiin, sillä viljelykelpoisesta maasta on saatava enemmän satoa väestön kasvaessa.
Kaivosalan seminaarissa ei löydetty nopeaa lääkettä, kuinka suomalaista omistusta kaivosteollisuudessa lisättäisiin. Teollisuusneuvos Kuparinen huomautti, että ministeri Mauri Pekkarisen kannanoton jälkeen kaivosyhtiöistä on jo kyselty rahoituksen perään.
lehti 