Suomalaisten myönteiset ja kielteiset kannanotot ydinvoiman lisärakentamiseen herättävät myös kansainvälistä kiinnostusta.
Suomi on sitoutunut energiapolitiikassaan ydinvoimaan entistä vahvemmin, kun eduskunta heinäkuun alussa hyväksyi äänestyksen jälkeen periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalahankkeesta.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos sekä Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitos ovat dokumentoineet ja eritelleet yhteisprojektien avulla Suomen ydinvoimapolitiikan toteutumista, vaikutuksia ja reaktioita paikkakuntatasolla.
Projektien vetäjä, yliassistentti Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että tämäntyyppisellä tiedolla Suomen ydinvoimapolitiikasta on kovasti jopa kansainvälistä kysyntää.
Talous painottui puheissa
Fennovoima Oy:n periaatepäätöshakemukseen liittyneiden julkisten kuulemistilaisuuksien yleisöpuheenvuoroissa ydinvoimalahankkeen kannattajat nostivat esille taloudellisia näkökulmia, kuten työllisyys, teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen sekä aluepoliittiset ratkaisut. Vastustajat puolestaan olivat usein pettyneitä ympäristövaikutusten arviointiin ja sekä hankkeesta esitettyihin tietoihin.
Yht.kand. Anna Nurmi on analysoinut työraportissaan puheenvuoroja, jotka käytettiin Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämissä tilaisuuksissa voimalan vaihtoehtoisilla sijoituspaikkakunnilla Simossa, Pyhäjoella ja Ruotsinpyhtäällä.
– Simon ja Pyhäjoen tilaisuuksia luonnehti taloudellisten näkökulmien painottuminen varsinkin hanketta kannattavien puheenvuoroissa. Ruotsinpyhtään puheenvuoroissa taas nousi esiin huoli saaristosta, meren tilasta, kalastajien toimeentulosta sekä ydinvoimalan mukanaan tuomista infrastruktuurisista muutoksista, Nurmi kertoo.
uutiskirje 
