Tutkimus jää aivan liian vähälle huomiolle hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen viime viikolla julkistetussa kasvusopimuksessa, syyttävät Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto. Varsinkin perustutkimus tuntuu liittojen mukaan unohtuneen kokonaan.
– Perustutkimus on kaiken kasvun perusta. Ohjelmassa korostuvat t&k sekä innovaatiot. Soveltavaa tutkimusta ja innovaatioita ei kuitenkaan synny ilman perustutkimusta, liitot muistuttavat kannanotossaan.
– Mikäli perustutkimus jää myös seuraavassa hallitusohjelmassa näin lapsipuolen asemaan, on turha ladata odotuksia Suomen tieteen tilan nousuun tai yliopistojen kipuamiseen ylöspäin maailman ranking-listoilla.
Kesäopetus vaatisi lisää henkilökuntaa
Kasvuohjelmassa esitetään korkeakoulujen kesäkauden opetuksen lisäämistä. Tämä olisi liittojen mukaan jopa haitallista tutkimukselle, koska yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstölle jäisi entistä vähemmän aikaa tutkia.
– Lisäksi on turha odottaa, että kesäkauden opetus nopeuttaisi opintoja. Jo nyt järjestetään paljon kesätenttejä, mutta opiskelijat eivät käy niissä. Ovatko opiskelijat valmiita jäämään kesäopintojen takia pois kesätöistä? Lisäksi monella alalla edellytetään työharjoittelua, jota opiskelijat voivat tehdä vain kesällä.
– Jotta kesäkaudella voitaisiin järjestää lisää opetusta, tarvitaan lisää henkilökuntaa sitä antamaan. Opintoja ei voida vauhdittaa ilman opetukseen suunnattavia lisäresursseja, professorit ja tieteentekijät korostavat.
Uusia tehtäviä yliopistoille
Ohjelmassa esitetään kansainvälisen arvion tekemistä suomalaisten yliopistojen opetuksen laadusta ja väitetään, että opetuksen laatua ei ole arvioitu kansainvälisesti eikä edes kansallisesti. Liittojen mukaan tämä ei pidä paikkaansa: esimerkiksi Helsingin yliopiston opetuksesta tehtiin kansainvälinen arvio 2007–2008. Lisäksi muun muassa Korkeakoulujen arviointineuvosto tekee jatkuvasti kansallisia arviointeja.
Kasvusopimuksessa myös sälytetään yliopistoille lisää tehtäviä, joista ei ole säädetty uudessa yliopistolaissa, kuten aikuiskoulutusta ja yrittäjyyskasvatusta. Nämä eivät ole yliopistojen ydintehtäviä, professorit ja tieteentekijät huomauttavat.
– Valmistuneiden työllistyminen on tietysti yliopistojen tavoite. Mutta onko yliopistoilla mahdollisuutta ennakoida, kuinka paljon elinkeinoelämä tarvitsee 5–10 vuoden päästä esimerkiksi biotieteestä valmistuneita maistereita?
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen viime viikolla julkistamassa kasvusopimuksessa esitetään kansainvälisen arvion tekemistä suomalaisten yliopistojen opetuksen laadusta.
uutiskirje 
