KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kommentti: Kouludemokratiassa piilee tulevaisuuden siemen

Kuva: Jussi Joentausta

Lapsia ja nuoria ei tarvitse opettaa muuttamaan yhteiskuntaa. Tarvitsee vain antaa tilaa sille, mikä heissä luonnostaan jo on, kirjottaa Emilia Männynväli.

Emilia Männynväli
12.5.2023 12.00

Koulut eivät ole perinteisesti olleet mitään demokratian kehtoja, vaan pikemminkin aika autoritaarisia ja hierarkisia ympäristöjä. Edustuksellista oppilaskuntatoimintaa toki on ollut, mutta silläkään ei ole ollut todellista valtaa.

”Pahimmillaan lapsi oppii jo alakoulussa, että se [yhteiskunnallinen osallistuminen] ei ole mulle, se on noille parille aktiiville”, kuvaili haastattelemani opettajataustainen väitöskirjatutkija Mikko Tujula.

Väitöksessään hän esittelee mallin, jolla demokratiaa voitaisiin lisätä kouluissa. Tujulan mallissa koululaisilla olisi sananvaltaa muun muassa koulun sääntöihin ja opiskelumuotoihin. Sanalla sanoen koulun ydintoimintoihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ehdotus on tavallaan aika radikaali, sillä sen voi katsoa vastaavan jonkinlaista paikallis- tai jopa suoraa demokratiaa. Sellaisia rakenteita ei liiemmin ole edes ”aikuisten yhteiskunnassa”. Pitäisi ehkä olla.

Tällä hetkellä ihmisten voimattomuus todellisten asioiden edessä kanavoituu nimittäin mitä ankeimmilla tavoilla: yhtäältä eri ihmisryhmiin kohdistuvana vihana ja toisaalta loputtomana – turhana, väsyttävänä ja epäluovana – nokitteluna moraalisesta paremmuudesta. Kun ei voida vaikuttaa materiaaliseen todellisuuteen, käännytään sähisemään (epä)sosiaalisesti.

Uskon saman pätevän pieniin ihmisiin. Rohkenen kuvitella, että hierarkian madaltamisella ja aidon osallisuuden lisäämisellä kouluissa voisi olla radikaaleja vaikutuksia myös kouluväkivaltaan, joka tuntuu pysyvän selittämättömänä ”itsestäänselvyytenä” vuosikymmenestä toiseen.

 

On oikeastaan hurjaa, että tähän asti yhteiskunta ei ole katsonut, että koululaisilla tulisi olla kummoistakaan sananvaltaa omiin asioihinsa. Ei keskenkasvuisia tietenkään kuulu eikä saakaan samalla tavalla vastuuttaa kuin täyskasvuisia, mutta osallistaa voi.

Siinä suomalainen yhteiskunta ei ole koskaan varsinaisesti loistanut. Meillä lapset ja nuoret ovat olleet sen parempia, mitä täydellisemmin he ovat olleet poissa silmistä, korvista ja mielistä – mahdollisimman vähän häiriöksi. Näkymätön lapsi on ollut paras lapsi, olosuhteet on pitänyt ottaa annettuina.

Ehdotus on tavallaan aika radikaali.

Väitän, että suomalaisten poikkeuksellisen vahvalla auktoriteettiuskolla on pohjansa osittain tässä perinteessä. Kun on joutunut alistumaan, vaatii sitä muiltakin. Vahvan johtajan kaipuu onkin ehkä jumittumista lapsuuden malleihin – pelonsekaista samaistumista kaikkivoipaan aikuiseen – eli oikeastaan aika infantiilia.

Onneksi näistä ankeimmista ihanteista on hieman tultu eteenpäin, mutta samaan aikaan kasvamisesta on tullut yhä institutionalisoidumpaa, aina varhaiskasvatuksesta koulutielle. Kaikki tähtää ensisijaisesti reippaaseen kunnon kansalaisuuteen, hyvään veronmaksajuuteen – sanalla sanoen hyvään alamaisuuteen.

Toki muitakin, ylevämpiä motiiveja yksittäisillä hoivaajilla, kasvattajilla ja opettajilla on onneksi ollut, mutta rakennetasolla ne eivät ole juuri näkyneet. Pitäisi ehkä näkyä.

 

Tujulan mallin lähtökohtana on avoin keskustelu luokissa. Sellainen, jossa sallitaan eri mielipiteitä. Tässäkään emme ole varsinaisesti loistaneet: konsensusta on väännetty kasaan vaikka väkisin, ja siitä poikkeaminen on leimattu epäisänmaalliseksi tai miksi milloinkin.

Usein hoetaan, miten lapset ja nuoret pitää opettaa sopeutumaan yhteiskuntaan. Onhan se näinkin, mutta usein jää huomiotta kolikon toinen puoli. Sillä toisella puolen elää ihmiseläimelle tyypillinen, utelias ja uutta luova potentiaali: muutoksen mahdollisuus ja sen välttämättömyys, sillä eihän elämä muuta olekaan kuin muutosta.

Tarkkaan ottaen lapsia ja nuoria ei tarvitse opettaa muuttamaan yhteiskuntaa. Tarvitsee vain antaa tilaa sille, mikä heissä luonnostaan jo on, olla tukahduttamatta sitä.

Tämähän on aikuisista pelottavaa, koska me emme koskaan voi tietää, mitä se on. Mieluummin tuputtaisimme omat ihanteemme ja tapamme elää sellaisenaan uusille sukupolville.

Meillä ei kuitenkaan ole pääsyä sinne, minne heillä: tulevaisuuteen, joka karkaa ulottuviltamme. Se on heidän, ja se on heidän myös itse luotava. Tällaista eetosta lienee kuitenkin vaikea saavuttaa ilman, että on kokenut autonomiaa nykyhetkessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

JVG

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

Zohran Mamdani juhli voittoaan demokraattipuolueen esivaalissa tiistai-iltana.

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

Helsinki muistaa myös eläiimiä tuoreessa strategiassaan. Luvassa on Suomen ensimmäinen eläinten hyvinvointiohjelma.

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

Uusimmat

Konekiväärijoukkue on kuin kollektiivisubjekti, pääosassa jokainen sotilas.

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

JVG

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
04

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

 
05

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025

Valikoiko Suomi ihmishenkiä poliittisin perustein? Edes haavoittuneita lapsia ei halua vieläkään evakuoida Gazasta Suomeen hoitoon

24.06.2025

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

23.06.2025

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

23.06.2025

Piia Helanderin lupaava esikoisdekkari Helios vie hevosten ja valta-aseman väärinkäytön maailmaan

22.06.2025

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

22.06.2025

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

21.06.2025

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

20.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään