Voimaharjoittelua voi harrastaa menestyksellisesti jopa 90-vuotiaana, kunhan vaan muistaa kohtuuden rajat.
Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkijat olivat hyvin esillä kansainvälisessä tieteellisessä kongressissa Slovakian Bratislavassa. Jyväskyläläistutkijoiden esitykset käsittelivät muun muassa työikäisten ihmisten, ikääntyvien miesten ja naisten, sotilaiden sekä kestävyysurheilijoiden voimaharjoittelua.
Professori Keijo Häkkisen mielestä voimaharjoittelu on tehokasta niin keski-ikäisillä kuin iäkkäilläkin ihmisillä, esimerkiksi vielä 80-90 -vuotiailla.
– Onpa veteraanikilpaurheilussa ollut osanottajana nopeutta ja voimaa vaativissa lajeissa, kuten yleisurheilun heittolajeissa, jopa 100-vuotias nainen, Häkkinen kertoo.
Kevyesti alkuun
Tavallisen kuntoilijan kannattaa aloittaa voimaharjoittelu totuttautumisjaksolla.
– Kuukauden tai parin ajan tulisi harjoitella vähintään 1,5-2 kertaa viikossa käyttämällä aluksi vain kohtuullisia harjoituspainoja, mutta tekemällä useita toistoja sarjassa kussakin harjoitteessa. Tämän jälkeen voimaharjoittelun kuormia tulee nostaa seuraavan 2-3 kuukauden ajaksi, jotta harjoittelijan hermo-lihasjärjestelmässä sekä elimistön hormonaalisessa toiminnassa saadaan aikaan positiivisia muutoksia.
Häkkisen mukaan tällainen voimaharjoittelu kehittää esimerkiksi lihasten hermotusta ja voimaa sekä saa aikaan myös lihasmassan kasvua, jonka suuruuteen voidaan myös vaikuttaa harjoitusohjelmalla. Harjoittelumääräksi riittää edelleen hyvin kaksi kertaa viikossa tuloksien saavuttamiseksi.
Ikääntymiselle jarruja
Voimaharjoittelulla voi Häkkisen mielestä jarruttaa ikääntymisen vaikutuksia.
– Ikääntymisen väistämättömiä vaikutuksia, jotka alkavat näkyä selvästi noin 50-60-vuoden iässä lihasten surkastumisena ja hermolihasjärjestelmän voimantuoton ja fyysisen toimintakyvyn heikkenemisenä, ei voida estää millään konsteilla. Sopivalla voimaharjoittelulla vaikutuksia voidaan minimoida ja yrittää samalla säilyttää ikääntyvän henkilön toimintakyky mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään.
Voimaharjoittelu vaikuttaa myönteisesti paitsi hermo-lihasjärjestelmän suorituskykyyn, myös kehon koostumukseen. Sen myötä kehon lihasmassa kasvaa ja rasvamäärä laskee. Vaikutusta on myös laajemmin terveyteen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen, kuten tasapainon hallintaan, mikä on tärkeää varsinkin ikääntyville ihmisille.
Myönteisten kunto- ja terveysvaikutusten takia voimaharjoittelun tulisi Häkkisen mielestä olla tärkeä osa jokaisen ihmisen liikuntaa nuoresta alkaen läpi koko elämän, mutta koskaan ole liian myöhäistä aloittaa.
– Voimaharjoittelu tehoaa missä iässä tahansa, Häkkinen vakuuttaa.